Tuore koululaisten osaamista mittaava Pisa-tutkimus osoittaa, että menestyksestä huolimatta suomalaiskouluissa on myös syytä huoleen.
Luonnontieteiden osaaminen on 15-vuotiaiden keskuudessa heikentynyt merkittävästi, koulutuksen alueelliset erot ovat kasvaneet ja huippujen määrä erityisesti poikien keskuudessa laskee.
Vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen pääalueena oli tällä kertaa luonnontiede. Lukutaidossa 15-vuotiaat suomalaisnuoret ovat edelleen maailman parhaiden joukossa ja matematiikan osaaminen on säilynyt. Sen sijaan luonnontieteiden opiskelu ei innosta, mikä näkyy pistemäärien laskuna.
Suomi on ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö on tyttöjä. Suomen tytöt olivat Singaporen tyttöjen jälkeen kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita. Tästä on syytä olla ylpeitä, mutta myös pojat on pidettävä mukana.
Koulu on Suomessa sekä pojille että tytöille samanlainen. Siksi on huolestuttavaa, että poikien tulosten heikkeneminen näyttää kasvattavan sukupuolten välisiä eroja entisestään tyttöjen hyväksi. Tasoero on kasvamassa. Erikoista on myös se, että tytöt loistavat luonnontieteissä, mutta se ei näy myöhemmin opiskeluvalinnoissa.
Koululaitoksessa ei näiden huomioiden perusteella ole kaikki aivan kohdallaan.
Koulunkäynnissä asenteet ja motivaatio ovat keskeisiä tekijöitä. On varottava trendejä, jotka muuttavat suhtautumista koulunkäyntiin kielteiseksi. Oppilaiden pitää saada koulusta palkitsevia ja innostavia kokemuksia, jotka kantavat elämässä. Siksi myös koulukiusaamisen kitkeminen on niin tärkeä asia.
Aasian hyviä Pisa-tuloksia selittää kovan kilpailun lisäksi tavallisen koulunkäynnin päälle annettava vaativa yksityisopetus. Tällaiseen ei meillä onneksi ole tarvetta, vaan lapsille jää vapaa-aikaa.
Opetusmenetelmät kaipaavat tyttöjen ja poikien erilaisen oppimismenestyksen perusteella hienosäätöä, on kyse sitten monimuotoisuudesta tai yksilöllisemmistä tarpeista. Peruskoulun uudistamisessa on asetettu tavoitteeksi oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittäminen. Uudistustyössä on kiinnitettävä lisää huomiota siihen, että oppimismalli kannustaa myös poikia.
Alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen on hälyttävää varsinkin kun tähän asti on totuttu siihen, että Suomi on tasa-arvoinen maa, joka tarjoaa peruskoulutuksessa yhtäläiset mahdollisuudet kaikkialla.
Pääkaupunkiseudulle kerääntyy koulutusta ja osaamista, mikä heijastuu koulujen oppimistuloksiin. Sama ilmiö toistuu muualla kaupunkien ja maaseudun välillä. Tämän puutteen korjaaminen on haastava työsarka, jossa tavoitteena on oltava Suomen tasapainoinen kehittäminen. Pieni kansakunta ei voi antaa kenenkään pudota kelkasta.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että kotitaustalla on yllättävän suuri vaikutus lasten osaamiseen. Aiemmin koulu pystyi tasoittamaan merkittävästi sosioekonomisista syistä johtuvia eroja.
Pääkirjoitus