Vanhastaan tiedetään, että poikalapset ovat syntyessään selvästi isompia kuin tyttövauvat. Ruotsalaiset ja amerikkalaiset tutkijat uskovat löytäneensä asiaan selityksen. Poikaa odottavat äidit syövät enemmän.
Poikasikiötä kantavat naiset kuluttavat noin kymmenen prosenttia enemmän kaloreita ja kahdeksan prosenttia enemmän proteiineja ja myös hiilihydraattien sekä kasvi- ja eläinrasvojen kulutus on selvästi suurempaa kuin tyttösikiötä kantavilla naisilla.
Tutkimus tehtiin Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa ja Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Tutkijat seurasivat tarkoin 244:n raskaana olevan amerikkalaisnaisen ruokavaliota raskauden toisella kolmanneksella ja havaitsivat, että poikaa odottavat naiset söivät selvästi enemmän kuin tyttöä odottavat.
Tutkijat päättelivät eron johtuvan siitä, että poikasikiötä kantavien naisten energiantarve lisääntyy, koska sikiön kiveksistä erittyy myös äidin verenkiertoon miessukuhormonia eli testosteronia.
Vaikka pojat ovat syntyessään isompia kuin tytöt, lapsen sukupuolella ei ollut vaikutusta äitien raskaudenaikaiseen painonnousuun.
"Tuloksista voi päätellä, että pojat ovat jo kohdussa vaativampia kuin tytöt", tutkijat julistivat the British Medical Journal -lehdessä.
Synnytyksen käynnistymiseen vaikuttava perimmäinen tekijä on yhä tieteen suuri mysteeri, vaikka asiaa on tutkittu juurta jaksaen useiden vuosikymmenien ajan. Synnytyksen käynnistymiseen johtava mekanismi ei ole pelkästään tieteellisesti mielenkiintoinen, sillä sen tunnistaminen voisi auttaa kehittämään uusia hoitokeinoja keskossynnytysten ehkäisyyn.
Teksasin yliopiston tutkijaryhmä on havainnut, että synnytyksen käynnistymisellä on yhteys tiettyjen kemiallisten aineiden vähenemiseen kohdussa. Aineet, joita kutsutaan koaktivaattoreiksi, edistävät progesteroni-nimisen raskaushormonin vaikutuksia kohdun lihassoluissa.
Kun koaktivaattorit häviävät, raskaushormonin vaikutus kohdun soluihin hiipuu, mikä johtaa raskauden päättymiseen ja synnytyksen käynnistymiseen.
Keskossynnytykset
suuri ongelma
Tulokset on julkaistu amerikkalaisessa tiedelehdessä Proceeding of the National Academy of Science. Tutkijat uskovat, että jos opitaan tuntemaan mekanismi, joka käynnistää normaalin synnytyksen, tulevaisuudessa on mahdollista kehittää uusia lääkkeitä myös ennenaikaisten synnytysten estämiseen.
Keskossynnytykset ovat vaikea inhimillinen ja taloudellinen ongelma kaikissa maissa, myös Suomessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyy joka vuosi yli 460 000 keskosvauvaa. Hoitomenetelmien kehittymisen myötä yhä pienemmät keskoset onnistutaan pelastamaan henkiin, mutta monille jää elinikäisiä vaurioita. Ennenaikaisten synnytysten ehkäisy on myös suuri taloudellinen haaste, sillä keskosten tehohoito on erittäin kallista.
Monilla nisäkäslajeilla synnytys käynnistyy, kun raskaushormoni progesteronin pitoisuus verenkierrossa laskee. Mutta ihmisellä mekanismi ei ole näin yksinkertainen. Naisella progesteronin määrä on korkea ennen synnytystä ja myös synnytyksen aikana, ja kohdun soluissa on paljon myös raskaushormonia sitovia vastaanottajareseptoreita. Tämä ohjasi teksasilaistutkijat etsimään uusia tekijöitä, jotka voisivat käynnistää synnytyksen.
Ryhmä havaitsi, että raskaana olevilla naisilla ja kantavilla hiirillä kahden koaktivaattorin määrä kohdun soluissa väheni merkittävästi synnytyksen aikana. Alustavien tutkimusten mukaan molempien kemiallisten aineiden vaikutus kohdistui reseptori-vastaanottajiin, joiden avulla raskaushormonin vaikutus välittyi kohdun soluihin.
Tutkijoiden mukaan koaktivaattoreiden toimintaa tehostamalla olisi kenties mahdollista estää uhkaava ennenaikainen synnytys.
