Jalkapalloprofessori Tapani Sahlström huomasi ensimmäisenä, että kaikki ei ole kunnossa, kun Oulun Palloseura asettui alkuryhmitykseen kohdatakseen seinäjokisen kaimansa Raatin nurmella. Katsomopaikka 656 oli tyhjä!
"Pojat, missä on Lepe?"
Sahlstömin äänestä kuulsi hätä. Jotakin vakavaa on täytynyt tapahtua, kun Kari "Lepe" Markkanen ei istunutkaan omalla paikallaan, paikalla, missä hän oli istunut 1970-luvun alusta lähtien jokaisessa Raatissa pelatussa jalkapallo-ottelussa.
Lepe saapui paikalleen aina viimeisten joukossa, mutta kuitenkin aina minuutin tai pari ennen ottelun alkua; no, nyt voitas jo alottaa.
Yleensä erotuomaritehtävissä touhunnut, mutta nyt sattumoisiin "asiantuntijakatsomossa" istunut Raimo Heikura jopa epäili, voidaanko ottelua yleensä aloittaa, ennen kuin Lepe ilmestyy paikalleen.
Mutta Lepeä ei vain näkynyt, vaikka tuomari käveli jo kohti keskiympyrää.
Katsomoon asti ei tietenkään kuulunut, mitä tuomari joukkueiden kapteeneille sanoi, mutta kenttäkuulutus tiesi kohta kertoa, että ottelun alku siirtyy. Syynä siirtoon oli se, että SePS:lla oli liian samannäköiset peliasut kuin kotijoukkueella. Ne on vaihdettava.
Kun vierailijalla ei ollut varapaitoja mukana, se joutui turvautumaan kotijoukkueen kakkospaitoihin, jotka haettiin tuota pikaa kentälle. Sen verran paitaoperaatiossa kuitenkin kului aikaa, että ottelun alku siirtyi varttitunnin.
Täsmälleen yhtä aikaa, kun tuomari lähti kävelemään kohti keskiympyrää käynnistääkseen pelin, katsomopaikalle 656 loikki hengästynyt Lepe; Lipon pesäpallo-ottelu oli venähtänyt odotettua pitemmäksi.
"No, nyt voitas jo alottaa."