"Musiikin ideointi alkoi siten, että nuoret lukivat Paavo RintalanPojat-romaanin. Sitten kysyimme heiltä, missä kohdissa he kuulevat musiikkia, tai mikä kohta vaatisi pysähtymistä lauluun. Samalla nuoret lähtivät miettimään myös laulunsanoja."
Näin kuvaa musiikinopettaja Anne Ålander lähtölaukausta Madetojan musiikkilukion projektille, jossa Paavo Rintalan Pojat -romaanista muokataan musikaalia ensi toukokuuksi.
Ålander luotsaa yhdessä musiikinopettaja Johanna Kemppaisen kanssa oppilaista koostuvaa 15-henkistä sävellystyöryhmää eli säveltäjäkollegiota, kuten he arvostavasti kutsuvat. Kollegion työ on jo edennyt niin pitkälle, että kappaleet sovituksineen voidaan antaa tammikuussa näyttelijöiden, muusikoiden ja tanssijoiden työstettäväksi.
"Musiikista tulee nuorten näköinen", Ålander lupaa. "Tyylilajeista on mukana ainakin swing, hevi, balladi ja lastenlaulun lällätys. Koska tarina sijoittuu saksalaismiehityksen aikaan, niin yhdessä kohtaa kajahtaa myös saksalainen marssilaulu. Nykymusiikin keinoista on käytetty klustereita ja kuiskauksia kuorossa tehokeinoina."
Viettelyksiä ja demoneja
Saku Mattila kuuluu säveltäjäkollegion kokeneimpiin, vaikka onkin vasta Pohjankartanon yläasteen yhdeksäsluokkalainen. Hänen säveltäjänuransa alkoi jo 8-vuotiaana lastenlauluilla. Nykyään pianoa ja oboeta soittavan nuoren säveltäjän omin tyylilaji liikkuu akselilla Chydenius-jazz-Ultra Bra.
Pojat-musikaalissa Mattila on mukana säveltämässä kohtia, joiden työnimenä on Nuorten naisten suklaatanssi, Raksilan taiteellinen teatteri sekä Metsään hiihto.
"Metsään hiihto on se kohta, jossa saksalainen sotilas ammutaan. Suklaatanssi liittyy kohtaukseen, jossa saksalaissotilaat liehittelevät nuoria naisia. Siinä lauletaan, että 'suklaata, kahvia ja sotilaita, kaikkea hyvää tarjolla'...", Saku Mattila selventää tyytyväisenä virnistellen.
Lukion kakkosluokkalainen Tuomas Riihimäki on säveltäjänä tummien tuntojen tulkki. Muoniosta kotoisin oleva nuorimies työstää Jaken hulluuskohtausta ja demonista kuolemateemaa hevimusiikin keinoin.
"Kuolemateeman soittaa sooloinstrumentti", Riihimäki on valmis paljastamaan.
Uusia aluevaltauksia
Madetojan musiikkilukion musikaaliprojekteissa on lähdetty siitä, että kaikilla on osaamista vaikka muille jakaa. Opiskelijoiden taidot, ideat ja elämänkokemus otetaan käyttöön, mutta ennen kaikkea sovelletaan sosiaalisia taitoja. Yksilösuoritukset eivät ole sävellysten teossakaan keskeisiä, vaan ideamylly pyörii kaikkien osanottajien voimin.
Hyviä ideoita tulee niiltäkin, jotka eivät ole ennen säveltäneet. Heillä on ainakin tuore näkemys, kun eivät ole kiinni omissa maneereissaan, nuoret tuumivat.
Lukion kakkosluokkalainen Anna-Sofia Hyvönen kuuluu niihin nuoriin, joille sävellys on uusi aluevaltaus. Hän on ollut mukana tuomassa naisnäkökulmaa Nuorten naisten suklaatanssiin. Vielä hän ei tohdi kutsua itseään säveltäjäksi, mutta saattaisi joskus innostua improvisoimaan sellolla klassisemman musisoinnin ohessa.
Hyvönen kiittelee moneen kertaan kollegojensa yhteistyökykyä. "Mukavinta tässä on ollut se, kun on saanut apua toisilta", hän kertoo hymyillen.
Musiikinopettaja Ålander todistaa samaa. "On aivan mieletöntä, miten opiskelijat ruokkivat toistensa osaamista", hän päivittelee.
Musiikin muokkaus ryhmätyönä jatkuu vielä projektin edetessä. Esiintyjillä, muusikoilla ja ohjaajaksi tulevalla Teija Kettusella on vapaus tulkita ja karsiakin musiikkia sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja istuu kokonaisuuteen. Näin ollen säveltäjillä ei ole varaa olla hengentuotteistaan turhan mustasukkaisia.
"Säveltäjäkollegio tuottaa materiaalia näyttämön tarpeisiin. Kokonaisuus ratkaisee, mitä ensi-illassa kuullaan", Ålander tiivistää.
Musiikkinäytelmän ensi-ilta on Oulussa 7.5.2005. Kaleva seuraa produktion valmistumista ensi-iltaan saakka.