Tytöt ja pojat suhtautuvat eri tavoin koulunkäyntiin maaseudulla Pohjois-Suomessa. Ilmiötä kutsutaan Jokkmokk -efektiksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sekä Oulun että Lapin läänin maaseutukouluissa poikien tulokset heikkenevät. Tytöillä tätä taas ei tapahdu. Tämä selviää Opetushallituksen tiistaina julkistamasta raportista, jossa on tarkasteltu koulutuksen tasa-arvoa.
"Poikien mielestä koulumenestys ei ole tärkeää tulevaisuuden kannalta, kun tytöt taas ajattelevat päinvastoin", Opetushallituksen erikoistutkija Jorma Kuusela kertoo.
Esimerkiksi Lapin läänin maaseudulla olevat tytöt pärjäsivät matematiikassa keskimäärin paremmin, kuin Etelä-Suomen kaupungeissa asuvat vertailutoverinsa. Lapin läänin maaseudulla asuvien poikien matematiikkaa ja ylipäätään kouluaineita koskevat tulokset olivat heikoimmat verrattuna kaikkiin lääneihin.
Raporttia varten tarkasteltiin yli 90 000 yhdeksäsluokkalaista vuosina 1998--2004.
Ensimmäistä kertaa viitteitä Jokkmokk -ilmiöstä havaittiin jo vuonna 1998, mutta Kuuselan mukaan ilmiön lähtökohta on kuitenkin hyvä. "Se kertoo siitä, ettei pohjoisen koulujen opetus ole kuitenkaan heikompaa tai että siellä noudatettaisiin erityistä tyttöpedagogiikkaa."
Jokkmokk -ilmiön tausta juontaa Pohjois-Ruotsin maaseudulle, missä huomattiin poikien heikot suoritukset matematiikassa ja fysiikassa kun taas tyttöjen tulokset vastaavasti olivat hyviä. Ilmiö toistui vastaavasti Islannissa: tuorein Pisa -tutkimus paljasti saarivaltiosta aivan samankaltaiset tulokset.
"Lähdin etsimään, voisiko samaa ilmiötä paikantaa Lappiin", erikoistutkija Kuusela taustoittaa Jokkmokk -ilmiön löytymistä Lapin ja Oulun lääneistä.
Ilmiön tarkkaa syytä tutkija ei kuitenkaan osaa kertoa, koska raporttia varten ei käytetty esimerkiksi oppilaiden haastatteluaineistoa vaan ainoastaan arviointiaineistoa.
"Epäilyksenä on, että ilmiön syynä olisi kulttuurinen tausta", Kuusela toteaa. Opetushallitus ei Kuuselan mukaan vielä ole ryhtynyt toimiin ilmiöön puuttumiseksi, mutta asia otetaan tutkijan mukaan "kehittämispuolella agendalle".
"Kyllä tähän ilmiöön täytyy puuttua. Yhteiskunta ei ole muuttumassa agraarimpaan suuntaan", hän sanoo.
Raportista selviää myös, että koulujen välillä on eroja oppilaiden arvosanoissa. Koulumenestystä ei siis välttämättä mitata Opetushallituksen antamien ohjeiden, vaan koulun oman yleistason mukaan.
Kun yhdessä koulussa arvioidaan osaaminen arvosanalla seitsemän, toisessa koulussa samantasoinen osaaminen voidaan arvioida yhdeksäisen arvoiseksi. Suurimmat erot ovat B-ruotsin ja äidinkielen sekä kirjallisuuden arvosanoissa.
"Yleinen trendi vaikuttaa olevan, että koulun yleistaso määrää arvostelulinja ennemmin kuin Opetushallituksen ohjeet", Kuusela luonnehtii. Maikkulan yläasteen rehtori Mauno Hiltunen on kuitenkin toista mieltä.
"Meillä ollaan lähdetty liikkeelle Opetushallituksen kriteereistä. Pyrimme noudattamaan niitä aika tarkasti", hän sanoo. Hiltunen toteaa myös, että hänen mielestään kaikissa Oulun kouluissa noudatetaan Opetushallituksen antamia arvosteluohjeita.