Vaikuttaa siltä, että niin työntekijöiden kuin työnantajien kannattaa tosissaan pyrkiä kansanedustajaksi. Missä asemassa työmarkkinoilla ihminen sitten onkin, yksi sääntö pätee kaikkiin: työpaikalla tai työtehtävissä pitäisi olla työaikana, ja jos ei ole, siihen on oltava jokin perusteltu syy.
Yksi poikkeus sääntöön näyttää kuitenkin olevan tulossa: eduskunta.
Eduskunnassa on parhaillaan pohdittavana pääsihteeri Seppo Tiitisen ehdotus siitä, että kansanedustajien poissaolojen tilastointi lopetettaisiin. Samalla luovuttaisiin poissaolojen virallisesta valvonnasta ja poissaololupien pyytämisestä. Täysistunnon ja valiokuntien pöytäkirjoihin sentään vielä kirjattaisiin, onko joku poissa sairauden tai virkatehtävän vuoksi.
Eihän eduskunta toki mikä tahansa työpaikka ole. Työn hoitoa ja pätevyyttä ei mitata eduskunnassa esimerkiksi sillä, kuinka ahkerasti on mukana täysistunnoissa. Yleensä aktiivisuus poikii poliitikolle aina vain enemmän erilaisia tehtäviä, ja päivystäminen Arkadianmäellä koko ajan on pikemminkin merkki siitä, että työssä ei ole nostetta.
Mutta on niitäkin, joille kansanedustajana oleminen ei ole este lyödä työtä aivan lekkeriksi. Nykyisestä eduskunnasta Tony Halme on tunnetuin tapaus tässä lajissa.
Tiitisen ehdotus on ollut eduskuntaryhmien käsittelyssä, eikä mikään niistä halua, että poissaoloihin yksityisasioidenkaan vuoksi enää pyydettäisiin lupaa. Kyseessä on tähänkin asti ollut vain virkamiehistöä työllistävä muodollisuus. Eduskunnalla instituutiona pitäisi silti yhä olla jokin keino valvoa sitä, ettei joku edustaja viittaa aivan kintaalla velvollisuuksilleen.
On myös kohtuullista edellyttää, että kansalaiset ja julkisuus voisivat valvoa valittujen kansanedustajien käyttäytymistä tarvitsematta kaivaa läsnäolotietoja pöytäkirjoista. Aiemmin ehdotetusta poissaolotietokannasta on nyt luovuttu siksi, että sen on katsottu maksavan liikaa, jopa puoli miljoonaa euroa.
Summa on käsittämätön. On vaikea uskoa, etteikö julkista poissaolotilastoa voitaisi laatia halvemmallakin.
SDP aikoo ryhmänä jatkaa omien edustajiensa poissaolojen valvontaa. Samaan linjaukseen olisi odottanut muidenkin eduskuntaryhmien päätyvän suoralta kädeltä. Jos eduskunta aikoo instituutiona vetäytyä valvontavastuustaan, tehtävän pitäisi silloin siirtyä poliittisille ryhmille itselleen.
paakirjoitus@kaleva.fi