Itärajan soratiet pölyävät loppukesällä enemmän kuin koskaan. Tämä tuli selväksi, kun Mongoliasta saapuneet marjanpoimijat pääsivät tiistaina kokeilemaan heitä varten kunnostettuja marja-autoja.
"En ole aiemmin ajanut tätä mallia", Dorjluntseg Erdenebaatar huokaisi testiajon jälkeen.
Hänellä on vielä aikaa harjoitella, sillä mustikat ovat Itä-Lapissa vielä vihreitä tai hieman väriä saaneita raakileita. Parin viikon kuluttua ne kypsyvät, ja silloin Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen tulevat loput poimijat. Heitä tulee Tansaniasta, Japanista, Venäjältä, Japanista, Venäjältä ja Ukrainasta.
Heidän päätyönsä on poimia mustikoita ja puolukoita marjayhtiö Riitan Herkulle. Toinen yhtiö, joka työllistää ulkomaalaisia marjanpoimijoita, on Ber-Ex.
Marja-autoilla oma katsastusasema
Yhteensä Pohjois-Suomeen tulee tänä kesänä yli tuhat marjanpoimijaa. Määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Samaa tahtia on lisääntynyt kalustokin: poimijoiden käytössä on pelkästään Savukoskella 180 marja-autoa ja koko Pohjois-Suomessa jopa kolmesataa.
"Heillä on esimerkiksi thaimaalainen ajokortti, joka erillisten sopimusten kautta pätee myös täällä", Riitan Herkulle kuuluvan Korvatunturin Marjan paikallisjohtaja Jari Huttunen kertoo. Savukoskelle on perustettu jopa erillinen katsastuspisteille juuri marja-autojen takia.
Huttusen mukaan isokin työ marjastajien eteen kannattaa. "Meidän pitää ajatella kokonaisuutta. Jos me otamme marjastajia tänne, meidän pitää myös huolehtia, että heillä on kalustoa, jolla pääsee metsään."
Ulkomaalaiset poimivat 90 prosenttia suomalaisten marjayhtiöiden ostamista marjoista
Paikalliset povaavat huonoa satoa
Tiistaina mongolialaiset eivät olleet moksiskaan siitä, että joutuivat tulemaan Lappiin näin aikaisin. He olivat ajatelleet poimivansa hillaa odotellessa, mutta niitä ei tänä kesänä löydä juuri mistään. Siitäkin huolimatta testiautoissa raikui iloinen laulu, kun ryhmä tutustui Tanhuan sorateihin.
Dembee Ulambadrakh kertoi heidän laulavan ylistyslauluja kotimaalleen sekä rakkauslauluja isälle ja äidille. Maan tapa ilmeisesti. "Odotamme innolla sitä, että pääsemme poimimaan marjoja. Olemme hyvin iloisia, että saamme olla täällä", hän totesi.
Ainakaan paikallinen väestö ei povaa vieraille kovin antoisaa loppukesää ja syksyä. Viime vuonna marjasato oli heikko, ja niin saattaa käydä nytkin. Dembee Ulambadrakh laskeskeli kuitenkin, että ahkera poimija voisi tienata kuukaudessa 250 euroa, mikä olisi heille iso raha. Valitettavasti englantia jonkin verran puhunut Ulambadrakh ei päässyt suomalaisen toimittajan kanssa selvyyteen siitä, kuinka suuri rahasumma tuo mongolialaiselle on käytännössä.
Viime kesänä parhaimman marjanpoimijan kerrottiin tienanneen 8 000 euroa.
Kunnanjohtaja otti poimijat vastaan
Savukoskella osataan arvostaa vierailijoita. Maanantai-iltana heidät otti vastaan kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara. "Kyllähän he tuovat tänne kovasti uutta elämää. Autoja tosiaan pyörii meidän teillä nyt paljon."
Paikalliset asukkaatkin ovat viime kesän jälkeen tottuneet ulkomaalaisiin, ainakin Aarrevaaran mukaan. "Minusta kovin isoa meteliä ei ole pidetty. Autot on katsastettu ja niitä pitää ajaa ajokortilla. Se ei voi olla mitään vääränlaista ajamista se", Aarrevaara vakuuttaa.
Hän uskoi lisäksi, että metsässä on tänäkin kesänä niin paljon marjoja, etteivät paikalliset ehtisi niitä koskaan poimia.