Jos Ikean tulo uudisti vanhat kuviot Haaparannan-Tornion alueella, vielä suurempi muutos tekee tuloaan samalla rajalla pohjoisempana, Ruotsin Pajalassa ja Suomen Kolarissa. Kahden kunnan entinen elämä melkein kirjaimellisesti räjäytetään uuteen muotoon, kun niiden alueille näillä näkymin jo lähiaikoina alkaa kolmen kaivoksen rakentaminen.
Merkittävin muutos on kuntien kasvu. Mahdolliset 1 800 kaivostyöpaikkaa merkitsevät jopa 5 000 uutta asukasta. Kun kunnissa on nyt yhteensä runsaat 10 000 asukasta, arvioitu väkiluvun nousu mullistaisi kuntien nykyiset yhdyskuntarakenteet perusteellisesti: odotettavissa on huima rakennusbuumi, kun uudelle väelle pitää tehdä asunnot ja luoda palvelut. Nykyiset kulkuväylätkään eivät riitä, jos kaivoksissa suunnitelmien mukaan lähivuosina tuotetaan 13 miljoonaa rautapelletti- ja sintteritonnia.
Mullistukset olisivat niin mittavia, että niitä on vaikea ottaa todesta. Henkisestikään tuollaiset muutokset eivät ole helppoja, kun turvallisena koettu elämänpiiri alkaa rajusti muuttua.
Muutosvalmiuttakysytään tavallisilta kolarilaisilta ja pajalalaisilta, mutta uutta ajattelua pitää omaksua myös paikallisten poliitikkojen, ehkä valtakunnallistenkin. Maanantaina Kolarissa pidetyssä kahden kunnanhallituksen kokouksessa silmät tuntuivat olevan kiitettävästi auki. Yhteistyö rajan yli on kuntien välillä ollut viime vuosina mutkatonta, mutta Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtajan Pekka Vaattovaaran sanoin kuitenkin lähinnä yhteistä kahvittelua.
Kaivosten tulo pakottaa menemään pitemmälle. Jotta käytännön asiat hoituisivat, valtakunnanraja kuntien välillä pitää saada vielä matalammaksi. Toimivin vaihtoehto olisi kokouksessakin vilautettu kuntien yhdistyminen vuoden 2020 paikkeilla. Vielä nyt suunnitelma ei näytä toteuttamiskelpoiselta. Vaikka tahtoa Pajalasta ja Kolarista löytyisikin, sen julistanevat mahdottomaksi viimeistään Helsingin ja Tukholman korkeat päättäjät.
Aika näyttää, kuinka profeetalliset olivat Pajalan kunnanneuvoksen Bengt Niskan sanat, joissa hän viittasi aikojen muuttumiseen ja jo nähtyyn rajojen madaltumiseen. Maanantaina alulle pantu Meänmaa-hanke on tarpeellinen, vaikka kunnat eivät koskaan yhteen menisikään. Hankkeen takana on terve näkemys siitä, että ihmisten vetämän rajan ei pidä jarruttaa ihmisten välistä yhteistyötä.
paakirjoitus@kaleva.fi