Nyt on kuulemma tulossa muotiin niin sanottu kosmeettinen amputointi. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset antavat leikata pois jonkin ruumiinosansa, esimerkiksi pätkän sormesta tai varpaasta, jotta näyttäisivät entistä paremmilta ja seksikkäämmiltä.
Tällainen kaunistumiskeino kuulostaa ehkä rajunlaiselta, mutta täytyy myöntää, että katsojan silmää se miellyttää. Mitä vähemmän näistä immeisistä on näkösällä, sitä paremmalta he näyttävät. Tässä onkin jo ehtinyt kyllästyä tavallisiin silikoneihin, tatuointeihin ja lävistyksiin, joita alkaa olla joka toisella vastaantulijalla. Aluksihan ne toki näyttivät hyvinkin seksikkäiltä, mutta kun niitä tulee liikaa, ne alkavat kyllästyttää. Jotain räväkämpää tosiaan tarvitaan. Klassinen tapaus tässä luokassa on sirkkeliin kompastunut orpo, mutta heitä on keskuudessamme valitettavan vähän.
Sormenpätkän nirhaaminen poikki on vasta pieni alku, mutta onhan sekin tyhjää parempi. Siitä voidaan hyvin edetä esimerkiksi kaikkien sormien poistamiseen, sillä onhan sormeton kämmenentynkä ainakin viisi kertaa ihanampi kuin sormellinen. Tai ehkä sentään keskisormen voisi jättää sojottamaan pystyyn. Seuraavaksi katkotaan ranne, sitten kyynärpää ja niin edelleen.
Kosmeettinen amputointi ei sinänsä ole mikään uusi keksintö, päin vastoin. Antiikin kuvanveiston kuuluisimmat taideteokset ovat yleensä torsoja, eli niiltä puuttuvat vähintään kädet, usein jalat ja pääkin. Milloin saamme Suomeen ensimmäisen uskalikon, joka antaa poistattaa päänsä esteettisistä syistä?
Tai kenestä tulee ensimmäinen ihminen, joka antaa leikellä itsensä suuren nonfiguratistin Pablo Picasson luoman mallin mukaan. Siis tiedättehän: reikä mahassa, molemmat silmät toisella poskella, nenä takaraivossa, jalat kiinni olkapäissä ja kädet takalistossa. Tällainen paikanvaihtoamputointi tosin vaatii tekijältään jo enemmän taitoja kuin pelkkä amputaatio, koska siinä on osattava myös ommella ruumiinosa uuteen paikkaan.
Kosmeettisen amputoinnin esitaistelija ja suomalainen kantaäiti on lävistystaiteilija Hannele Laine, jonka surullisena kohtalona on toistaiseksi ollut törmääminen tiukkapipoisiin ennakkoluuloihin. Niiden takia hän on toistaiseksi joutunut tyytymään lähinnä vain nimensä amputointiin, koska ymmärtämätön ympäristö on paheksunut ruumiinjäsenten leikkelyä. Hän silpoi nimensä ensin Hantta Krauseksi ja sitten Wilma Schlizewskiksi tms. Seuraava nimi voisi olla esimerkiksi Gillette Guillotin, joka olisi helpompi kirjoittaa, mutta silti dramaattinen.
Alan lopullisena tavoitteena lienee ns. täysimittainen frankenstein, jonka nähdessään itse Luojakin joutuu tunnustamaan tappionsa.