Oulu Oulun ympäristössä myönnetään rakentamiseen poikkeuslupia eli suunnittelutarveratkaisuja aika hölläkätisesti verrattuna muuhun Suomeen. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla lupia myönnetään enemmän.
Haja-asutuksen kasvua tutkinut Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ville Helminen näkee kehityksessä monia ongelmia. Kriittisimpiä ovat kasvavien suurten kaupunkiseutujen reuna-alueet, jossa maaseutumainen ja kaupunkimainen asutus sekoittuvat ja perinteiset kyläalueet laajenevat hallitsemattomasti.
Väestömäärä ei riitä julkiseen liikenteeseen ja muihin palveluihin, alueilla ollaan hyvin riippuvaisia omasta autosta ja tehdään pitkiä työmatkoja.
Oulun kaupungissa on tiukat pelisäännöt, eikä lupia juuri heru. Sen sijaan Kiimingissä ja Haukiputaalla kuuden viime vuoden aikana myönnetty molemmissa reilusti yli 300 lupaa. Määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja esimerkiksi Oulunsalossa on jo nyt myönnetty tälle vuodelle enemmän poikkeuslupia kuin koko viime vuodelle yhteensä.
Oulu paisuu
ympäristöön
Ongelma tunnetaan kaikissa Oulun ympäristökunnissa. Yhtenä syynä on Oulun raju kasvu, eikä kaavoitus ole kuntakeskusten ulkopuolella pysynyt rakentamisen mukana.
Toisaalta luvut eivät välttämättä kerro koko totuutta. Kiimingissä osa suunnittelutarveratkaisuista myönnetään rakennuspaikoille, jotka sellaisiksi on suunniteltukin - tosin kyläkaavoissa eli valtuuston hyväksymissä yleiskaavoissa, jotka eivät seudullisen yleiskaavan voimaan tultua enää ole virallisesti oikeusvaikutteisia.
"Kyllä tämä silti on ongelma, sillä kylille asetetut väestötavoitteet ylittyvät", huomauttaa kaavoitusarkkitehti Hilkka Lempiäinen.
Lempiäinen on verrannut talousarvioissa asetettuja Kirkonkylän, Jäälin ja muiden jokivarren kylien väestötavoitteita toteutuneeseen ja tulos oli, että sivukylien väki on lisääntynyt kolme kertaa niin paljon kuin oli suunniteltu.
Lempiäisen mukaan kunta on kuitenkin aika aseeton.
"En näe keinoa, millä esimerkiksi Kiiminkijokivarren kylien rakentamista voitaisiin ohjata talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Kunnalla ei ole sananvaltaa yksityisten maille toteutetun yleiskaavan rakentamistahtiin, koska se ei niiden osalta voi sanoa, että tänä vuonna myönnetään vain niin ja niin monta lupaa. Asemakaavassa kunta voi määritellä tontinluovutusta, mutta osayleiskaavassa säätelymahdollisuutta ei ole", Lempiäinen selvittää.
Myös Haukiputaan tekninen johtaja Jukka Sipilä myöntää, että ongelmasta on kysymys. Oulun kasvun lisäksi syytä voi hakea siitä, ettei kunta ole saanut ostettua riittävästi raakamaata kaavoitukseen.
Toisaalta yhä useammat ihmiset haluavat asua luonnonrauhassa kaukana keskuksista. Jatkossa tämä kuitenkin tulee kalliiksi niin asukkaalle kuin kunnalle.
Asiaa ei välttämättä tule ajatelleeksi siinä vaiheessa, kun rakennuspaikkaa valitaan.
Kunta ei osallistu yksityisteiden kunnossapitoon, omaa autoa tarvitaan huomattavasti enemmän kuin taajamissa ja jätevedet sekä vesijohdot joudutaan järjestämään talokohtaisesti tai vetämään putket kauempaa.