Oulu Presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisen mahdollistanut poikkeuslaki säädettiin 30 vuotta sitten. Eduskunta hyväksyi 17. tammikuuta 1973 presidentin toimikauden jatkoa tarkoittavan lain äänin 170-28, yhden äänestäessä tyhjää. Poikkeuslailla Kekkosen toimikautta jatkettiin ilman vaaleja 1974-1978.
Poikkeuslakia edelsi huikea poliittinen näytelmä, jossa oli panoksena presidentin valinta ilman vaaleja ja EEC-sopimus. Poikkeuslain aikaan pääministerinä ollut Kalevi Sorsa (sd.) epäilee, että EEC-sopimus olisi vaarantunut, jos Kekkonen ei olisi jatkanut presidenttinä.
"Emme tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos poikkeuslakia ei olisi ollut. Voidaan ajatella, että Kekkonen olisi lopulta suostunut ehdokkaaksi normaaleissa vaaleissa, mistä hän oli kieltäytynyt", Sorsa arvioi.
Poikkeuslain tärkein tehtävä oli Sorsan mukaan vahvistaa Kekkosen kättä, että EEC-vapaakauppasopimus saataisiin aikaan. Menettelyllä haluttiin vakuuttaa Moskova siitä, että tilanne Suomessa on Kekkosen käsissä.
"Sillä saavutettiin, mitä haettiin, eikä se osoittautunut kohtalokkaaksi parlamentarismille tai perustuslaille", Sorsa toteaa.
Integraatio
länteen vahvistui
Sorsa myöntää, että hän ei, varsinkaan jälkikäteen, ole mikään poikkeuslain innokas kannattaja. "Silloin pidin sitä ehdottoman välttämättömänä, ei Kekkosen, vaan EEC-ratkaisun takia", Sorsa selventää.
Sorsa kysyy, missä joukossa EU:hun olisi menty, jos ei aikanaan olisi saatu EEC-sopimusta. Sopimuksen avulla Suomi pysyi kaupallisissa suhteissa silloisen tärkeimmän kilpailijansa Ruotsin rinnalla.
Valtioneuvos Harri Holkeri toimi poikkeuslain aikaan kokoomuksen puheenjohtajana. Hänen mukaansa lailla tavoiteltiin Suomen suhteiden järjestämistä silloisen Euroopan yhteisön kanssa, vapaakauppasopimus EEC:n kanssa piti saada voimaan.
"Päädyttiin ratkaisuun, että ulkopolitiikan jatkuvuuden osoitukseksi ja turvaamiseksi on syytä käyttää sitä luottamusta, jota presidentti Kekkonen nautti", Holkeri sanoo.
Holkerin mukaan poikkeuslaki toteutettiin, koska presidentti ei ollut halukas vaalitaisteluun. "Voidaan kysyä, minkä painon jälkipolvet antavat vapaakauppasopimukselle", hän toteaa.
Holkerin mukaan vapaakauppasopimus oli oleellinen tekijä raivattaessa Suomen tietä Euroopan unionin jäseneksi. "Ratkaisu ei ollut helppo ja poikkeuslaista käytiin kriittinen keskustelu", Holkeri muistuttaa.
Hän tunnustaa, että poikkeuslaki oli yksi hänen poliittisen uransa vaikeimmista kysymyksistä, vaikka hän ei halua liittyä jälkiviisastelijoiden joukkoon.
"Asetuin sille kannalle, että välttämättömyydestä tehdään hyve. Meidän oli syytä huolehtia läntisen yhteyden kehittymisestä", Holkeri perustelee.
Kekkonen
vuodon takana?
Zavidovo-vuoto sotki poikkeuslakikuvioita. Kalevi Sorsan mielestä se on edelleen mysteeri. Nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on tunnustautunut muistion välittäjäksi Dagens Nyheterin toimittajalle Tor Högnäsille. "Oliko Erkki Tuomiojakaan aivo vuodon takana, se on minusta epävarmaa", Sorsa toteaa.
Sorsa sanoo tulleensa siihen tulokseen, vuodon takana oli Kekkonen.
"Olen pitänyt sitä mahdollisena, ilman että minulla on siitä mitään todisteita, että Kekkonen itse aiheutti vuodon tieten tahtoen", Sorsa sanoo.
Zavidovo-vuotoa on Sorsan mielestä tarkasteltu tähän saakka liian paljon Suomen ja Neuvostoliiton välisenä asiana. Sorsa muistuttaa, että vuodolla asetettiin Moskova seinää vastaan, sillä myös Kreml neuvotteli samaan aikaan yhteisön kanssa kaupallisesta sopimuksesta.
"Moskovan, NKP:n, Kremlin ei ollut hyvä näyttää, että se toisaalla suhtautuu hyvin kielteisesti yhteistyöhön", Sorsa toteaa.