Poik­keuk­sel­li­nen sää­vuo­si ih­me­tyt­ti suo­ma­lai­sia

Kotoisesta säävuodesta jäivät monille mieleen Suomen oloissa äärimmäiset sääilmiöt. Poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä sekä lämmin syksy nostivat keskustelun ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle

Haminalaiset paistattelivat heinäkuussa päivää utuisessa säässä. Venäjän metsäpaloista kantautui sankasti savua myös Suomeen.
Haminalaiset paistattelivat heinäkuussa päivää utuisessa säässä. Venäjän metsäpaloista kantautui sankasti savua myös Suomeen.

Kotoisesta säävuodesta jäivät monille mieleen Suomen oloissa äärimmäiset sääilmiöt. Poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä sekä lämmin syksy nostivat keskustelun ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle. Kuivuus ruokki myös Venäjän puolella riehuvia metsäpaloja, joista noussut savu kiusasi kesällä eteläistä Suomea.

Alkutalvi oli helmikuun loppuun saakka vielä lämpötiloiltaan tavanomainen kahdesta erittäin kylmästä jaksosta huolimatta. Talven pakkasennätys -43,5 astetta mitattiin Kittilän Pokassa 20. tammikuuta.

Maaliskuu ja varsinkin sen kaksi ensimmäistä viikkoa olivat poikkeuksellisen kylmiä lähes koko maassa. Lämpötila oli tuolloin Ilmatieteen laitoksen mukaan yli viisi astetta pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Keväällä Suomen ilmanlaatua alkoivat heikentää Baltian ja Venäjän maastopaloista kulkeutuneet pienhiukkaset. Samoihin aikoihin toukokuun alussa rikkoutuivat vuoden ensimmäiset hellerajat. Kesäkuun puolessavälissä alkoivat hellerajat paukkua urakalla, kun taas sateet lakkasivat lähes kokonaan.

Trombi riehui Heinävedellä

Vaikka vedentulo loppui, erikoiset sääilmiöt jatkuivat. Harvinaisen voimakas trombi niitti metsää Heinävedellä Etelä-Savossa heinäkuun 10. päivä. Trombi teki tuhojaan 20 kilomerin matkalla ja jätti jälkeensä sata metriä leveän vanan, jossa lähes kaikki puut olivat nurin.

Kesän aikana hellepäiviä siunaantui keskimäärin tuplasti normaaliin verrattuna. Helteisintä oli Suomusjärvellä Varsinais-Suomessa, missä helleraja rikkoutui 37 kertaa. Viimeistään elokuun alkuun mennessä kuivuus näkyi puistoissa ja luonnonmetsissä. Paahtunut maa ja pystyyn kuivuneet puut todistivat kuivimmasta kesästä sataan vuoteen. Samoihin aikoihin Venäjän puolella riehuneet metsäpalot alkoivat toden teolla puskea savua eteläisen Suomen ylle. Käytännössä koko elokuu kului Venäjän savuja haistellessa.

Aurinkoiset säät jatkuivat lomakauden jälkeenkin, ja syyskuu oli varsinkin maan länsiosassa harvinaisen lämmin. Keskilämpötilat olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan 3--4 astetta tavanomaista korkeampia. Syyskuun korkein lämpötila oli 24,1 astetta, ja se mitattiin Tampereen Härmälässä 23. päivänä.

Syysmyrsky katkoi sähköjä

Koko maata koetteli 27. lokakuuta raju syysmyrsky, joka katkaisi sähköt kymmeniltätuhansilta kotitalouksilta. Muutamaa päivää myöhemmin eteläiseen Suomeen rojahti kerralla jopa 30 senttiä lunta.

Lokakuu oli poikkeuksellisen sateinen Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa sadekertymät olivat kaksinkertaisia tavanomaisiin verrattuna. Virolahden Koivuniemessä mitattiin kaikkien aikojen suurin lokakuun sadekertymä, 211 millimetriä.

Marraskuun jälkipuoliskolla lämpömittari heilahti jälleen toiseen suuntaan ja useita viikkoja kestänyt leuto kausi sulatti lumipeitteen koko maasta Lappia lukuun ottamatta. Eteläisessä Suomessa ruoho vihersi joulukuun puolivälissä ja monet kukat aukoivat nuppujaan.

Ilmoita asiavirheestä