Kotoisesta säävuodesta jäivät monille mieleen Suomen oloissa äärimmäiset sääilmiöt. Poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä sekä lämmin syksy nostivat keskustelun ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle.
Kuivuus ruokki myös Venäjän puolella riehuvia metsäpaloja, joista noussut savu kiusasi kesällä eteläistä Suomea. Alkutalvi oli helmikuun loppuun saakka vielä lämpötiloiltaan tavanomainen kahdesta erittäin kylmästä jaksosta huolimatta. Maaliskuu ja varsinkin sen kaksi ensimmäistä viikkoa olivat poikkeuksellisen kylmiä lähes koko maassa.
Kesän aikana hellepäiviä siunaantui keskimäärin tuplasti normaaliin verrattuna. Paahtunut maa ja pystyyn kuivuneet puut todistivat kuivimmasta kesästä sataan vuoteen. Samoihin aikoihin Venäjän metsäpalot alkoivat toden teolla puskea savua eteläisen Suomen ylle.
Syyskuun korkein lämpötila oli 24,1 astetta, ja se mitattiin Tampereen Härmälässä 23. päivänä.
Lokakuu oli poikkeuksellisen sateinen Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa sadekertymät olivat kaksinkertaisia tavanomaisiin verrattuna. Virolahden Koivuniemessä mitattiin kaikkien aikojen suurin lokakuun sadekertymä, 211 millimetriä.
Marraskuun jälkipuoliskolla lämpömittari heilahti jälleen toiseen suuntaan ja useita viikkoja kestänyt leuto kausi sulatti lumipeitteen koko maasta Lappia lukuun ottamatta.
Eteläisessä Suomessa ruoho vihersi joulukuun puolivälissä ja monet kukat aukoivat nuppujaan.