Poik­kea­va haju johti koe­po­rauk­siin

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kotkantie 1:n kiinteistön vanhimpia osia tekniikan yksikön puolella on ryhdytty kevään aikana tutkimaan tunkkaisen ja pistävän hajun vuoksi. Tekniikan yksikön johtajan Risto Kimarin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan työhuoneen lattia on avattu ja sen alta on löytynyt rakennusjätettä, joka on vuosien saatossa pehmentynyt ja lahonnut.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kotkantie 1:n kiinteistön vanhimpia osia tekniikan yksikön puolella on ryhdytty kevään aikana tutkimaan tunkkaisen ja pistävän hajun vuoksi. Tekniikan yksikön johtajan Risto Kimarin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan työhuoneen lattia on avattu ja sen alta on löytynyt rakennusjätettä, joka on vuosien saatossa pehmentynyt ja lahonnut.

"Se on homeessa", tiivistää kiinteistön omistavan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kiinteistöpalveluiden toimistoinsinööri Marita Rovamo.

Tekniikan yksikön vanha osa on rakennettu 1960-luvulla. Tuohon aikaan rakennuksiin tehtiin monin paikoin maavarainen lattia.

"Tapana ilmeisesti oli, ettei rakennusjätettä kuljetettu pois. Kaikki maa-aines, joka suinkin oli käytettävissä, pistettiin lattioiden alle", Risto Kimari kuvailee. Hän itse ei ole huomannut työhuoneessaan mitään erityistä.

"Vieraat ovat raportoineet poikkeavasta hajusta", hän selittää.



Ensin porattiin,
sitten haisteltiin


Löydöksen jälkeen tekniikan yksikössä tehtiin muutama viikko sitten koeporauksia, jotta selviäisi, missä kaikkialla lahonnutta rakennusjätettä mahdollisesti on. Reikiä porailtiin systemaattisesti koko vanhan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen noin parin tuhannen neliömetrin alueelle, kun koko rakennuksen laajuus on 33 000 neliömetriä.

Rei´istä tulevan hajun perusteella ongelman todennäköiseksi laajuusalueeksi hahmoteltiin vajaa tuhat neliömetriä. Sen arvellaan koskettavan noin 15 huonetta. Niiden joukossa on muun muassa atk-luokkia.

Marita Rovamon mukaan ongelma ei ole levinnyt vanhaan rakennukseen kiinteässä oviyhteydessä olevaan uudempaan rakennukseen, vaikka siellä jonkinlaisia hajuhavaintoja onkin tehty. Hänen mukaansa talossa on tehty myös ilmanäytetutkimuksia, joissa ei ole löydetty mitään poikkeavaa.

Risto Kimari korostaa, että hometta ei ole itse rakennuksessa, vaan sen alla. Hänen mukaansa rakennusjäte ei ole vaaraksi tai haitaksi kenellekään, jos se pysyy hajoamistuotteineen maassa lattian alla.

Tilanne muuttuu, jos lattiaan joudutaan tekemään reikiä esimerkiksi kaapelointien ja putkiston muutosten vuoksi.

"On mahdollista, että niiden (reikien) kautta mikrobeja tai niiden hajoamistuotteita pääsee myös sisäilmaan", mies kuvailee.

Haju ilmaantui vasta rei´än jälkeen

Erkki Komminaho on ollut talossa 1970-luvun lopulta lähtien. Välillä mies on työskennellyt opettajana luokkahuoneissa, mutta viimeiset toistakymmentä vuotta hän on toiminut täydennyskoulutusyksikön johtajana. Komminahon työhuone on yksi niistä, joihin reikä porattiin ja joka merkittiin ongelma-alueeseen kuuluvaksi.

"Sieltä (rei´ästä) tulee kuulemma homeen hajua. Ei sitä aikaisemmin ollut", hän kuvailee. Komminaho sanoo, ettei hän ole vuosien saatossa sairastellut päivääkään asian vuoksi.

"En ole huomannut minkäänlaista ongelmaa."

Henkilökuntaa on tiedotettu tilanteesta. Se on herättänyt heidän keskuudessaan keskustelua, huolestuneisuuttakin on tiettävästi ilmaistu.

Asiaa koskevat puhelut ohjataan kuitenkin Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kiinteistöjohtajalle Mauri Rasinkankaalle, joka hänkään ei halua kommentoida tilannetta.

Ilmoita asiavirheestä