Hoitamattomat lapsuuden mielenterveysongelmat ennustavat ongelmia aikuisena. Esimerkiksi käytöshäiriöistä ja tunne-elämän häiriöistä kärsivillä pojilla on suuri riski tehdä myöhemmin rikoksia, jos he eivät saa ajoissa apua.
Usein myös mielenterveysongelmat seuraavat aikuisuuteen, jos lapsen ongelmia ei huomata ja häntä auteta. Professori Andre Souranderin mukaan pienten poikien käytöshäiriöiden tunnistaminen ei ole vaikeaa ja hoito on tuloksellista.
"Nämä pojat tarvitsevat apua jo kahdeksanvuotiaina", sanoo Sourander. Hän puhui Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä torstaina.
Laajan seurantatutkimuksen mukaan lapsuuden hoitamattomat mielenterveysongelmat kasvattavat riskiä 25 ikävuoteen mennessä psykiatrisiin häiriöihin, itsemurhayrityksiin, psykiatriseen sairaalahoitoon, psyykenlääkkeiden käyttöön ja kuolemaan. Lisäksi tulevat tupakointi, alkoholiongelmat, huumeongelmat ja liikalihavuus.
Matalan kynnyksen paikoista pulaa
Suomessa on pulaa erityisesti matalan kynnyksen hoitopaikoista. Kuopion ja Lappeenrannan seuduilla tehdyssä projektissa huomattiin, että 40 prosenttia apua hakeneista nuorista sai avun, kun tapaamisia oli kolmesta viiteen. Apua sai ilman lähetettä. Loput nuoret ohjattiin esimerkiksi erikoissairaanhoitoon tai päihdepalveluihin.
Johtajapsykiatri Kari Pylkkänen arvioi, että viime vuosina nuorten vaikeat psykiatriset sairaudet ovat lisääntyneet niin paljon, että lääkäreitä on tarvittu sairaaloihin, mutta avohoitoa on tarjolla vieläkin liian vähän. Voimavarojen niukkuuden takia kärsivät erityisesti yli 18-vuotiaat, jotka on monissa paikoissa rajattu ulos nuorisopsykiatrista palveluista.
"Yli 18-vuotiaat ovat väliinputoajia", Pylkkänen tiivisti.
Harva hakee apua
Aikuistumisen kynnyksellä olevista 18-vuotiaista pojista joka viides arvioi itse, että hänellä on ongelmia tunne-elämässä, käyttäytymisessä tai ihmissuhteissa. Vakavia ongelmia on vajaalla neljällä prosentilla.
Kuitenkin vain kaksi prosenttia on hakenut apua mielenterveyspalveluista 12 viime kuukauden aikana. Niistä pojista, joilla oli vakavia ongelmia, 85 prosenttia ei käyttänyt mitään mielenterveyspalveluja.
"Heikoiten apua hakevat käytöshäiriöiset pojat, sen sijaan masennuksesta tai ahdistuksesta kärsivät hakevat apua", Sourander kuvailee.
Suomessa on tehty laaja lastenpsykiatrinen tutkimus, jossa seurattiin 6 000:ta vuonna 1981 syntynyttä lasta. Tietoa saatiin jo 8-vuotiaiden mielenterveysongelmista. Tietoa on kerätty sekä lapsilta, vanhemmilta että opettajilta. Heitä on seurattu 25-vuotiaiksi asti.
