Poi­ka­puo­len mur­has­ta syy­te­tyl­le isälle toinen mur­ha­syy­te

Venäläisen vaimonsa murhasta syytettynä oleva toholampilaismies kiistää edelleen surmanneensa vaimonsa. Miehelle on jo aiemmin luettu syyte myös poikapuolensa Pavelin murhasta.

Venäläisen vaimonsa murhasta syytettynä oleva toholampilaismies kiistää edelleen surmanneensa vaimonsa.

Torstaina Kokkolan käräjäoikeudessa alkaneen oikeudenkäynnin keskeiseksi kysymykseksi nousi surman ajankohta.

Miehelle on jo aiemmin luettu syyte myös poikapuolensa Pavelin murhasta.

Valtionsyyttäjä Pekka Koposen mukaan syytetty surmasi vaimonsa vakaasti harkiten sen jälkeen, kun hän oli ensin surmannut poikapuolensa Pavelin.

Tekotapa oli lisäksi erittäin raaka ja julma, mistä syystä syyttäjä vaati miehelle rangaistusta murhasta.

Tamara Typpö (entinen Sorokaletova) löytyi surmattuna asunnostaan Kostamuksesta 20. huhtikuuta vuonna 2000. Häntä oli lyöty useita kymmeniä kertoja veitsellä päähän ja vartaloon.

Surma tapahtui runsas viikko Pavelin surman jälkeen. Syytetty on myöntänyt tappaneensa Pavelin, mutta vaimonsa surmaamisen hän on johdonmukaisesti kiistänyt.

Syytetty kävi vierailulla vaimonsa luona Kostamuksessa useaan otteeseen surman aikoihin. Viimeisellä käynnillään hän kertoo löytäneensä vaimonsa surmattuna.

Veriteon nähtyään mies kertoi juosseensa järkyttyneenä autoonsa ja ajaneensa takaisin Suomeen. Suomen puolelta hän sitten soitti soitti venäläiselle tuttavalleen ja kertoi surmasta.

Oikeudessa asiantuntijatodistajana kuullun oikeuslääkärin mukaan uhri oli ollut kuolleena asunnossa ainakin neljä tai viisi päivää ennen ruumiin löytymistä. Tutkimusten mukaan todennäköinen kuolinajankohta on 14—15. huhtikuuta.

Oikeuslääkärin mukaan surmatapa oli niin raaka, että hänenkään ammatissa sellaista näkee harvoin.

Voima, jolla teko tehtiin, kertoo vahvasta tunnesiteestä surmaajan ja uhrin välillä, hän huomautti.

Uhrista löytyi kaikkiaan 47 viilto- tai pistohaavaa.

Syyttäjän ja asianomistajien edustajan Tatiana Efimovan mukaan syytetty murhasi vaimonsa peittääkseen Pavelin surman.

Pavel oli asunut viime ajat isäpuolensa luona Toholammilla. Pojan äiti oli alkanut mitä ilmeisemmin ihmetellä, kun Pavelista ei ollut kuulunut aikoihin mitään.

Syytetty palasi vierailulta vaimonsa luota Suomeen jälleen kerran 14.. huhtikuuta 2000. Mukaan lähti tuolloin myös Pavelin vanhempi veli Aleksandr, jonka tarkoitus oli ilmeisesti tuoda Pavel tullessaan kotiin.

Veljen esitutkintakertomuksen mukaan isäpuoli kuitenkin hankkiutui matkalla pojasta eroon jättämällä tämän yksin tien poskeen.

Samalla hävisivät Aleksandrin passi ja viisumi, jotka jäivät isäpuolen autoon. Seuraavana päivänä isäpuoli lähti jälleen yksin Kostamukseen.

Syytetyn mukaan hän oli sopinut tapaavansa vaimonsa uudelleen 15. huhtikuuta, jolloin pariskunta oli ollut tasan vuoden yhdessä.

Päivä sujui tavanomaisesti, ulkona poikettiin vain kerran ostamassa tupakkaa.

Syytetty väittää hyvästelleensä vaimon saman päivän iltana ja lähteneensä paluumatkalle Suomeen.

Syytetyn asiamiehen mukaan surman tarkkaa ajankohtaa ei ole voitu varmuudella osoittaa, joten verityö on saatettu tehdä sen jälkeen, kun syytetty oli jo poistunut Kostamuksesta. Puolustus jätti oikeudelle todisteeksi myös syytetyn muistikirjan.

Siinä oli merkintä, jonka mukaan vaimo jätti soittamatta miehelleen 18. huhtikuuta. Puolustuksen mukaan tämä osoitti syytetyn olleen vielä silloin siinä uskossa, että vaimo olisi elossa.

Asianomistajien edustaja vaati syytettyä maksamaan vaimonsa äidille korvauksia 30 000 euroa henkisistä kärsimyksistä.

Vaimon äiti, Pavelin isoäiti on ainoa uhrien elossa oleva sukulainen. Pavelin veli kuoli tapaturmaisesti Venäjällä vuosi sitten syksyllä.

Jutun käsittely jatkuu käräjäoikeudessa perjantaina. Päätös annetaan kuitenkin vasta mielentilatutkimuksen jälkeen.

Käräjäoikeus myöntyi elokuun lopulla Pavelin jutun käsittelyn yhteydessä syytetyn pyyntöön päästä mielentilatutkimukseen.

Ilmoita asiavirheestä