Kunnianhimoiset tavoitteet sävyttävät edelleen jo vakaaseen keski-ikään ehtinyttä Pohjoismaiden neuvostoa. PN:n sisältä sinkoilee perusteltuja aloitteita hyviin hankkeisiin tarttumiseksi. Ministerineuvostolle keskiviikkona esitelty Åbo Akademin rehtorin Gustav Björkstrandin Tutkimuksen valkoinen kirja on siitä tukeva esimerkki. Kirjaan sisältyy yli sata ehdotusta innovaatioiden ja tutkimuksen kehittämiseksi Pohjolassa.
Moni yhteistyön arjessa mukana oleva käyttäisi mielellään rahaa nykyistä enemmän. Eteneminen on kuitenkin viime vuosina ollut maltillista, joskus matelevaa. Neuvostossa on sisäinen vauhdin rajoitin. Päätöksenteko edellyttää yhteisymmärrystä.
Neuvoston alkuvuosina 50- ja 60-luvulla se ei haitannut. Kaikki halusivat näyttää maailmalle Pohjolan ainutlaatuisuutta. Passivapaus ja yhteiset työmarkkinat olivat osoitus Pohjoismaiden vankasta luottamuksesta toisiinsa. Elettiin maailman rauhallisimpien rajojen äärellä ja eletään yhä. EU on tullut perässä. Vakaus laajenee.
Suomalaisille PN oli elintärkeä side länteen heti, kun siihen uskallettiin mukaan. Neuvostojohto kurtisteli kulmiaan järjestölle, mutta ei pystynyt millään väittämään sitä sodan lietsojaksi. Suomi liittyi PN:n jäseneksi 1955, kolme vuotta sen jälkeen kun muu Pohjola sen perusti. Oikeassa neuvostojohto oli epäilyissään, että PN:stä tulisi Suomelle tärkeä yhdysside länteen. Niin kävi. Muu Pohjola uskalsi ärähtää venäläisille, kun tarvetta tuli. Useimmat suomalaiset olivat siitä hyvillään.
Nyt PN tarjoaa yhteistyön kättä Venäjälle. Ei kuitenkaan ehdoitta. Venäjältä odotetaan muun muassa nykyistä vakavampaa suhtautumista öljykuljetusten turvallisuuteen Itämerellä, samoin Barentsin alueella.
Ympäristönsuojelu vaatii rahaa. Siihen antaa vahvan panoksensa PN:n jäsenmaiden omistama Pohjoismaiden investointipankki NIB. Esimerkiksi käy maaliskuussa venäläisen projektiyhtiön kanssa allekirjoitettu lainasopimus Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon valmiiksi rakentamisesta.
NIB on ällistyttävä pankki. Sen luottokelpoisuusluokka on paras mahdollinen, AAA/aaa. Niin oli silloinkin, kun omistajavaltioissa talous rämpi mudassa ja monet muut rahalaitokset horjuivat. Ympäristöinvestointeihin ja kehitysmaiden lainoitukseen osallistuvan pankin ei hevin odottaisi tuottavan ainakaan voittoa. NIB tuottaa tuhdisti.
NIB noudattaa yksinkertaista kaavaa. Se ei koskaan ole päärahoittaja suurissa hankkeissa. Mutta usein NIB ojentaa täydentävän rahaerän, kun sitä kipeästi tarvitaan. Tieto siitä saa lainanottajat valppaiksi. Ne haluavat säilyttää suhteensa eivätkä ketkuile NIB:n kanssa.
Nyt Baltian maat pääsevät NIB:n osakkaiksi. Kaikkia nykyjäseniä se ei miellytä. Jotkut ajattelevat, että baltit pääsevät valmiiseen pöytään, tuottojen saajaksi. On niiden kuitenkin ensin maksettava osuutensa pääomasta. Eikä Baltialle tule kuin noin neljän prosentin osuus. Balttien mukaan tuloa vetkuteltiin muutamia kuukausia erityisesti suomalaisten toimesta. Se ei kuitenkaan ollut niin tiukkaa kuin on nykyään tanskalaisten jarrutus monissa muissa hankkeissa.
Suomalaisille ruotsin kielen säilyminen PN:n työkielenä yleensä ja NIB:ssä erityisesti on tärkeää. Niin ajattelevat varsinkin suomenruotsalaiset, mutta myös monet suomenkieliset. Balttien mukaantulo tietää sitä, että NIB:n työkieleksi tulee englanti ruotsin rinnalle.
Ehkäpä kieli, skandinaaviska, on osa PN:n erityislaatua, ja tekee siitä kuin perhepiirin. Riidatkin ovat tuttujen kesken maltillisia, mutta enimmäkseen myös kipakka keskustelu on rakentavaa.