Pohjolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Yrjö Niskanen kuoli maanantaina Helsingissä. Vuonna 1932 Pielavedellä syntynyt Niskanen oli voimakas talousjohtaja, joka urallaan vaikutti muun muassa Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin yhdistämiseen, UPM-Kymmenen muodostamiseen ja Nokian nostamiseen kriisistä.
Ekonomiksi kouluttautuneen Niskasen ura alkoi Keskinäisen vakuutusyhtiö Tarmon palveluksesta, mistä hän siirtyi vakuutusosakeyhtiö Pohjolaan vuonna 1959. Pohjolan toimitusjohtajaksi hän tuli vuonna 1989 ja pääjohtajaksi vuonna 1996, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 1996. Lisäksi hän oli useiden yhtiöiden hallituksissa joko jäsenenä, varapuheenjohtajana tai puheenjohtajana.
Niskasella oli merkittävä rooli monissa 1990-luvun suurissa metsä- ja rahoitusalan talousjärjestelyissä. Vuonna 1994 Niskanen oli keskeinen neuvottelija, kun Kansallis-Osake-Pankkia yhdistettiin Suomen Yhdyspankkiin. Tätä aiemmin vuonna 1990 Niskanen oli ollut jo mukana Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Rauma-Repolan yhdistämisessä Repolaksi. Loppuvuonna 1993 Niskanen aloitti vuorineuvos Casimir Ehrnroothin kanssa keskustelut Repolan ja Kymmenen yhdistämisestä, mikä toteutui vuonna 1996 UPM-Kymmenenä. Nokian hallituksessa Niskanen oli aikana, jolloin kriisiin ajautunutta teollisuuskonsernia saneerattiin ja Nokian omistuspohja vakautettiin.
Eläkkeelle jäämisensä jälkeenkin Niskanen osallistui vielä aktiivisesti talouskeskusteluun. Hän jäi edelleen suuryhtiöiden hallituksiin ja perusti yhdessä Casimir Ehrnroothin ja Repolan entisen pääjohtajan Tauno Matomäen kanssa yhteisen toimistonkin. Eläkevuosinaan Niskanen osallistui muun muassa väittelyyn Pohjolan ja Suomi-yhtiön tulevaisuudesta puolustaen niiden itsenäisyyttä.
Jyrki Vesikansa kuvaa Kansallisbiografiassa Niskasta lujaotteiseksi johtajaksi, joka toimillaan hankki myös monia vastustajia. Niskasen olemusta Vesikansa kuvaa vaatimattomaksi. Hänen karulta vaikuttavaa tyyliään ryyditti usein savolainen huumori.