Euroopan unioniin kuuluvat Pohjoismaat, Ruotsi, Suomi ja Tanska haluavat kaikki koskea EU:n perustuslailliseen sopimukseen mahdollisimman vähän. Ruotsalaiset ja suomalaiset olisivat kuitenkin valmiita tyytymään yksinkertaistettuun sopimukseen, joka ratifioitaisiin parlamentaarista tietä, kuten suomalaiset jo tekivät joulukuussa 2006 aiemmalle sopimukselle.
Ruotsi tulisi mainiosti toimeen ilman yhteistä valuuttaa, lippua ja EU:n kansallislaulua, jotka kaikki ovat symboleja, jotka ruotsalaisten mielestä tuovat liiaksi mieleen "supervaltion", jota he eivät halua.
Tanskalaisten kannalta tilanne on kaikkein hankalin. Pohjimmiltaan myös tanskalaiset voivat "luopua unionin symboleista", kuten eräs hallituksen neuvonantajista toteaa, mutta he haluaisivat myös pitäytyä mahdollisuuksien mukaan nykyiseen tekstiin, erityisesti sen ensimmäiseen osaan, jossa käsitellään unionin instituutioita.
"Todellinen kysymys on siinä, tarvitsemmeko me kansanäänestystä uuden tekstin ratifioimiseksi", huomauttaa entinen ministeri ja sosiaalidemokraattisen opposition EU-vastaava Svend Auken.
Perustuslakinsa mukaan Tanska, joka on Pohjoismaista ollut pisimpään Euroopan unionin jäsen, joutuu vahvistamaan kansanäänestyksellä kaikki suvereniteetin luovutukset. Alun perin tanskalaisten oli määrä järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista. Tuo äänestys jäädytettiin sen jälkeen, kun ranskalaiset ja hollantilaiset olivat sanoneet perustuslaille "ei".
Nyt hallitus suunnittelee "äänestystä ilman kansanäänestystä", kuten konservatiivinen pääministeri Anders Fogh Rasmussen ilmaisi asian vuoden alussa. Tämä sai hänen äärioikeistolaiset liittolaisensa parlamentissa raivostumaan.
"Olisi laitonta jättää kansanäänestys järjestämättä", varoitti Tanskan kansanpuolueen erittäin euroskeptinen puheenjohtaja Pia Kjærsgaard.
"Tanskan kansalle on luvattu äänestys, mutta hallituksen ja perustuslakia tukevien puolueiden kanta johtuu epäilemättä siitä, että ne pelkäävät kansan äänestävän ´ei´, ja heillä on siihen aihetta", Pia Kjærsgaard totesi.
EU:n puheenjohtajamaana toimiva Saksa tietää, mitkä olisivat Tanskan kansanäänestyksen riskit, Svend Auken huomauttaa. Mikäli kansanäänestys järjestettäisiin, se varmasti vaikuttaisi myös Hollannissa kansanäänestyksestä käytävään keskusteluun.
"Tällä hetkellä Hollannin hallitus toivoo, että Brysselin neuvotteluissa syntyisi teksti, josta ei enää tarvitsisi äänestää uudelleen."
Aukenin mukaan voimatasapaino on sellainen, että mikäli sosiaalidemokraatit asettuvat kannattamaan kansanäänestyksen järjestämistä, Tanskan parlamentissa on enemmistö vaatimassa kansanäänestystä.
"Tällä hetkellä asiaan on kuitenkin mahdotonta ottaa kantaa, niin kauan kuin emme tunne sopimuksen sisältöä."
©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate