Helsinki Osuuspankkiryhmään kuuluvan Pohjola Pankin tutkimusjohtaja Jussi Hyöty sanoo, että sijoitusvuosi 2010 on operatiivisen vivun huippuvuosi.
"Olemme nyt älyttömän hyvässä asennossa. Sijoitussalkussa osakkeiden arvostuksen pitää olla korkea. Olemme nyt kasvuvuoden 2007 tasolla, mutta epävarmuuksia on edelleenkin. Pelin nimi on normalisoituminen. Tuoton johdonmukainen metsästys on nyt käynnissä, kun myös riskit ovat normalisoitumassa."
Hyöty painottaa, että lyhyen tähtäimen markkinanäkymät, enimmillään noin kuusi kuukautta, ovat erilaiset kuin pidemmän ajan näkymät.
Kuva maailmantaloudesta ei ole vieläkään ruusuinen. Yhdysvalloissa riittää ongelmia, vaikka maa on jo elvyttänyt rajusti.
Pitkien korkojen, kymmenen vuoden joukkovelkakirjojen tuotto, on edelleen neljän prosentin alapuolella.
Hyöty myöntää, että koroissa on nousupainetta, mutta hänen mukaansa niillä on varaa noustakin, ilman että se haittaisi sijoittamista riskituotteisiin kuten osakkeisiin.
Inflaatiopaineet ovat vähäisiä, kun sekä työmarkkinoilla että teollisuudessa on ylikapasiteettia. Yhdysvalloissa käyttöaste on 72 prosenttia ja työttömyys kymmenen prosenttia, laaja työttömyys peräti 17 prosenttia.
Hyöty kuvailee, että osakemarkkinat ovat tällä hetkellä motissa, mutta päinvastoin kuin Raatteen tiellä Suomussalmella ne ovat hyvässä motissa.
"Markkinadynamiikkaan tuli uusi pelaaja, valtio, syksyn 2008 finanssiromahduksen jälkeen. Valtiolla on kaikki pelissä eli sen pitää huolehtia siitä, että kasvu jatkuu, riskit ovat hallinnassa ja korot on ankkuroitava pitkäksi aikaa matalalle tasolle."
Valtioiden on pitänyt astua markkinoille, koska kaikki suuret läntiset maat ovat ylivelkaantuneita. Jos ne olisivat jättäytyneet katselijoiksi, maailman rahoitusjärjestelmä olisi romahtanut.
"Lyhyellä aikavälillä on syntynyt mieletön konsensus. Nyt on pakko onnistua eli kyseessä onkin pakotettu järkikonsensus, painottaa Hyöty.
Hänen mukaansa maailmantalouden ja Suomen ykköskysymys on, kuinka pitkälle valtiot voivat velkaantua vai romahtaako koko järjestelmä liian suuren velanoton vuoksi.
Kriittinen velkaantumisraja on 90 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos valtion velka ylittää rajapyykin, maan talouden ennustettavuus heikkenee kovasti. Suomen velkaantuneisuus on noussut noin 40 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Euromaista rajapyykin ovat ylittäneet Italia, Kreikka ja Belgia. Pohjola Pankki uskoo, ettei Kreikan velkaantuminen kaada EU:n rahaliittoa.
