Oulu Pohjois-Suomi oli sotien jälkeen pitkään sotilaallinen tyhjiö eikä sen puolustamista nähty tärkeänä. Operatiivisen osaston päällikkö, majuri Kimmo Rajala Oulun sotilasläänin esikunnasta kertoi Kalevan turvallisuuspoliittisessa seminaarissa, että Pohjois-Suomen kehittämiseen vaikuttivat yhteiskunnan rajalliset resurssit.
"Puolustusrevisio totesi Suomen rajojen olevan niin pitkät, ettei niiden samanaikainen tehokas puolustaminen ollut mahdollista. Väestön vähyyden sekä sotilaallisesti että taloudellisesti merkittävien kohteiden puuttumisen takia maan pohjoinen osa ei ollut maalle elintärkeä", Rajala sanoi.
Varsinainen puolustuslinja vedettiinkin Oulujokeen. Lappia ajateltiin puolustettavan miinoilla ja sissisodankäynnillä. Kylmän sodan myötä Pohjois-Suomen sotilaallinen merkitys kasvoi, joten sotilaallista tyhjiötä alettiin täyttää 1950-luvun alusta perustamalla uusia joukko-osatoja sekä siirtämällä niitä etelästä pohjoiseen. Koko maa oli jälleen puolustamisen arvoinen.
Valtioneuvoston tämänvuotisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteon mukaan koko maata puolustetaan jatkossa alueellisen puolustusjärjestelmän voimin. Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraalimajuri Pertti Puonti kertoi, että puolustus toteutetaan tulevaisuudessa vähemmillä, mutta entistä tehokkaammilla joukoilla. Sotilaallista tyhjiötä Pohjois-Suomeen ei pitäisi syntyä, sillä tarvittaessa aluetta puolustetaan myös eteläsuomalaisin joukoin.
"Lapin ja Kainuun väestön väheneminen johtaa siihen, että tulevaisuudessa entistä suurempi osa toteutetaan tarvittaessa etelästä siirrettävillä joukoilla ja joukkoihimme sijoitetaan entistä enemmän reserviläisiä alueemme ulkopuolelta", Pertti Puonti sanoi.
Kaavailtujen maakuntajoukkojen toiminta on Puonnin mukaan vielä selvittelyasteella, mutta sodan ajan tehtävien lisäksi niitä voitaneen käyttää myös siviilikriiseissä.