Poh­jois­ta nai­seut­ta kansiin

"Sukupuolten välistä eroa ei Lapissa ole totuttu käsittelemään, vaikka alue määrittyykin muuhun Suomeen monien erojen, kuten pohjoisuuden, syrjäytyneisyyden, köyhyyden ja etnisyyden kautta ", sanoo Lapin yliopiston kasvatustieteen professori Päivi Naskali.

Neidit ikkunalla. Mervi Autti tarkastelee artikkelissaan 1920-luvun Rovaniemeä Lyyli ja Hanna Auttin kuvan kautta. Kuva on Lapin maakuntamuseon kokoelmista.
Neidit ikkunalla. Mervi Autti tarkastelee artikkelissaan 1920-luvun Rovaniemeä Lyyli ja Hanna Auttin kuvan kautta. Kuva on Lapin maakuntamuseon kokoelmista.
Kuva: Rovaniemen Valokuvaamo

"Sukupuolten välistä eroa ei Lapissa ole totuttu käsittelemään, vaikka alue määrittyykin muuhun Suomeen monien erojen, kuten pohjoisuuden, syrjäytyneisyyden, köyhyyden ja etnisyyden kautta ", sanoo Lapin yliopiston kasvatustieteen professori Päivi Naskali.

"Jos täällä puhutaan sukupuolesta, on puhe miehen pahoinvoinnista", hän jatkaa.

"Me kaikki tiedämme, että Lapin ongelmina ovat esimerkiksi työttömyys, itsemurhat tai kumppanin puute, mutta harvoin tulemme ajatelleeksi, että nämä ovat ennen kaikkea miesten ongelmia. Yhteinen huoli lappilaisen miehen pärjäämisestä tekee naisesta puhumisen vaikeaksi."

Vuosittain eri puolilla Suomea järjestettäviä valtakunnallisia Naistutkimuspäiviä vietettiin perjantaina ja lauantaina Lapin yliopistossa. Musta tuntuu -teeman ympärille rakennetussa konferenssissa pohdittiin muun muassa tietämisen ja tunteiden välisiä vaiettuja tai tunnistamattomia suhteita.

Tuntemiseen, tunteisiin ja tietämiseen liittyy myös päivillä julkaistu, seitsemästä artikkelista koostuva artikkelikokoelma Tuulia - Feministisiä näkökulmia lappilaiseen sukupuolikulttuuriin.

Lapin yliopiston tutkijoiden tekemä kirja on ensimmäinen suomenkielinen pohjoista naiseutta kuvaava teos. Sen artikkeleissa käsitellään sukupuolirooleja lappilaisessa kulttuurissa, pohjoisen naisten suhdetta asuinympäristöönsä, lestadiolaisäitien ja naispappien kokemuksia, lappilaista prostituutiokeskustelua, ranualaisten ja posiolaisten naisten juomatapoja sekä rovaniemeläistä naishistoriaa.

Kirjan toimituskunta kertoo esipuheessaan Tuulia-teoksen olevan alku tutkimusten ja teosten sarjalle, joka vähitellen valottaa lappilaisten naisten kokemuksia ja nostaa ne osaksi sekä alueen kuvaa että paikallisia identiteettejä.



Mies on edelleen normi


Teoksen toimituskuntaan kuuluvan Päivi Naskalin mukaan pohjoisessa ihmisen normina on edelleenkin mies, johon nainen aina vertautuu. Tämä tulee Tuulia-teoksessa erityisen hyvin esille Satu Saarisen Oulun hiippakunnan naispappien kokemuksia käsittelevässä Kutsuttuna ja kiellettynä -artikkelissa.

"Vaikka monet pappina toimivat naiset kokevatkin heihin kohdistuvan negatiivisen palautteen henkilökohtaiseksi ongelmakseen, heidän kokemuksensa eivät kerro vain suhtautumisesta yksittäiseen, kiistanalaiseen ammattiryhmään. Naispappeihin kohdistuva syrjintä ja halveksunta paljastaa yleisemmän naissukupuoleen kohdistuvan asenteen", Naskali toteaa.

Anne Korhonen käsittelee artikkelissaan Sie viet, mie vikisen prostituutiokeskustelua Lapin lehdistössä. Päivi Naskalin mukaan pohjoisessa koettu taloudellinen, maantieteellinen ja poliittinen eriarvoisuus ylläpitää selvärajaisia sukupuolirooleja. Miesten on tärkeää pysyä miehinä ja naisten naisina, rajojen rikkomista ei hevin suvaita.

Vaikka Tuulia-teos käsitteleekin lappilaisen naisen elämää useista eri vinkkeleistä, loistaa etninen näkökulma poissaolollaan. Teoksessa ei ole artikkelia saamelaisten naisten elämästä.

Tähän on hyvin inhimillinen syy; artikkelia kirjoittanut tutkija sairastui kesken kirjan työstöprosessin ja teksti jäi valmistumatta.

"Meidän lähtökohtanamme oli, että saamelaisnaisten elämästä ja saamelaiskulttuurin sukupuolijärjestyksestä voi kirjoittaa vain saamelainen itse oman kulttuurinsa lähtökohdista," Päivi Naskali kertoo.

Saamelaiskulttuurin sisällä tutkimuksia sukupuolierosta ei juurikaan ole tehty, mutta Naskalin mukaan vähitellen on avautumassa tila myös tämän tyyppisille tutkimuksille.



Naisissa tulevaisuus


Lapin tulevaisuudesta puhuttaessa sukupuolten välisiä suhteita ei Päivi Naskalin mukaan voi enää sivuuttaa. Nuorten naisten halussa asua ja elää Lapissa on hänen mukaansa alueen tulevaisuus.

Lapin elinmahdollisuuksia on perinteisesti totuttu arvioimaan joko taloudellisten seikkojen tai luonnonvarojen kestävyyden kannalta, mutta tämä ei Naskalin mukaan enää riitä. Pohjoisten alueiden elinvoimaisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat oleellisesti myös vallitsevat henkiset ja kulttuuriset elämänmuodot.

"Ihmisten aineeton hyvinvointi on viimeinkin otettava vakavasti aluetta kehitettäessä. Tähän keskusteluun liittyy oleellisesti se, että sekä naisten että miesten kokemukset, tunteet ja tilanteet on otettava huomioon tulevaisuutta visioitaessa."

Tuulia - Feministisiä näkökulmia lappilaiseen sukupuolikulttuuriin. Toimituskunta Päivi Naskali, Mervi Autti, Seija Keskitalo-Foley, Anne Korhonen, Mervi Kutuniva. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 4. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2003.

Ilmoita asiavirheestä