Pohjois- ja itäsuomalaisten sepelvaltimokuolleisuus on edelleen korkea. Tähänastisissa tutkimuksissa ongelmalle ei ole löydetty yksiselitteisiä syitä.
"Perinteisten vaaratekijöiden hoitamisessa on vielä paljon kehittämistä", Kainuun keskussairaalan sisätautien ylilääkäri Jukka Juvonen korosti asiantuntijakokouksessa Sotkamossa perjantaina.
"Riski sairastua sepelvaltimotautiin on koko maassa alentunut huomattavasti, mutta ero idän ja lännen välillä on edelleen olemassa", Juvonen totesi.
Sairastumisen riski on itä- ja pohjoissuomalaisten keskuudessa hänen mukaansa lähes puolitoistakertainen verrattuna koko maahan keskimäärin.
Juvonen korosti, että sairastumisen riskiä voidaan vähentää vaikuttamalla entistä voimakkaammin perinteisiin riskitekijöihin. Näitä ovat korkea kolesteroli ja verenpaine sekä tupakointi.
Lama vähensi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kunnissa taloudellisista syistä. Nyt taas lääkäripula heikentää ehkäisytoimia, Juvonen arvioi.
"Onhan se lääkäri jonkinnäköinen kapellimestari siinä, että ehkäisytoimintaa alueella on", hän vertasi.
Juvosen mielestä seurantaa verisuonisairauksien ehkäisyssä voitaisiin siirtää entistä enemmän hoitajapuolelle.