Poh­jois­suo­ma­lai­nen luo­kan­opet­ta­ja IL:lle: "Minua hä­vet­tää olla opet­ta­ja" – OAJ vaa­ti­nut pi­kai­sia uu­dis­tuk­sia, ope­tus­mi­nis­te­ri lu­van­nut niitä

Iltalehden tiistaina julkaisemassa jutussa pohjoissuomalainen luokanopettaja kuvaa opetuksen nykytilannetta lohduttomasti. Hallitus on luvannut uudistuksia ja lisäresursseja.

Opettajien ammattijärjestö OAJ vaati viime viikolla opettajamitoitus lainsäädäntöön. Lisäksi OAJ vaati, että oppimisen tuki on uudistettava pikaisesti. Järjestön kyselyyn vastanneista opettajista vain kolme prosenttia kertoi tuen resurssien olevan riittävät.
Opettajien ammattijärjestö OAJ vaati viime viikolla opettajamitoitus lainsäädäntöön. Lisäksi OAJ vaati, että oppimisen tuki on uudistettava pikaisesti. Järjestön kyselyyn vastanneista opettajista vain kolme prosenttia kertoi tuen resurssien olevan riittävät.
Kuva: Jane Iltanen

Iltalehden tiistaina julkaisemassa jutussa pohjoissuomalainen luokanopettaja kuvaa opetuksen nykytilannetta lohduttomasti. 

– Minua hävettää olla opettaja. Minua hävettää oppilaiden puolesta, joilla on erityisiä ongelmia. Minua hävettää niiden oppilaiden puolesta, joilla ei ole ongelmia, sillä koulu ei voi enää tarjota oppilaille perustuslain mukaista turvallista oppimisympäristöä, nimettömänä haastateltu opettaja kertoo lehdelle. 

Lue myös: Oululainen luo­kan­opet­ta­ja väsähti kesken arviointien – myös osa vanhemmista ihmettelee, mitä järkeä on käydä kes­kus­te­luis­sa niin usein

– En tiedä, missä kohtaa tämä on lähtenyt pieleen. Joku sanoo, että se on uusi opetussuunnitelma, joku taas, että se on inkluusio, jossa integroidaan erityisen tuen oppilaat luokkiin ja tuki seuraa perässä, ei tosin seuraa. 

Opettajien ammattijärjestö OAJ vaati viime viikolla opettajamitoitusta lainsäädäntöön. Lisäksi OAJ vaati, että oppimisen tuki on uudistettava pikaisesti. Järjestön kyselyyn vastanneista opettajista vain kolme prosenttia kertoi tuen resurssien olevan riittävät. 

– Monissa kunnissa erityisluokista ja pienryhmistä on luovuttu ja oppilaat on siirretty suuriin opetusryhmiin ilman tukea tai erityisopettajaa, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi järjestön tiedotteessa. 

Hallitus on luvannut perusopetuksen kehittämistä ja lisärerussointia.

– On tärkeä yhteinen tavoite pitää kaikki mukana ja samalla nostaa Suomen koulutustasoa. Siksi hallitusohjelmassa on varattu merkittävästi resursseja koulutuksen kehittämiseen varhaiskasvatukseen ja peruskoulun kehittämiseen sekä opettajien palkkaamiseen ammatilliselle toiselle asteelle, opetusministeri Li Andersson (vas.) kirjoitti viime viikolla Facebook-sivulleen. 

Iltalehden haastattelema opettaja kiinnittää huomiota siihen, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea. 

– Jos minulla on autisti luokassa, minua hävettää, ettei hän pysty toimimaan isossa ryhmässä. Minä tiedän sen, kaikki tietävät sen, mutta mikään ei muutu miksikään, koska ei ole tilaa missään, ei ole pienryhmää, mikä olisi autistille parempi oppimisympäristö. 

– Opettajat keskustelevat tästä paljon. Jos meillä on oppimisvaikeudet, erilaiset käytöshäiriöt ja äärimmäiset erityistarpeet samassa, yhtälö on surkea, koska tukea opettamiseen ei tule. Se on päivähoitoa, pohjoissuomalainen opettaja sanoo. 

Opetusministerinkin mukaan pienryhmä olisi usein oppilaan kannalta paras ratkaisu. 

– Peruskoulun kentällä keskustelua herättää oppilaiden kolmiportaiseen tukeen liittyvät puutteet, joiden juurisyyt usein ovat liian vähäiset henkilöstöresurssit ja, että erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat opiskelevat pienryhmien sijaan yleisryhmissä.

– Inkluusion idea on, että tuen tarpeessa olevat oppilaat pystyvät oppimaan muiden mukana samassa ryhmässä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos ryhmässä on monta tukea tarvitsevaa oppilasta, mutta ei tukevaa henkilökuntaa, on tilanne kestämätön. Usein pienryhmä on myös oppilaan kannalta paras mahdollinen ratkaisu vaikka tuki yleisryhmässä voitaisiinkin järjestää, Andersson sanoo.

Andersson toteaa, että hallitus satsaa 190 miljoonaa euroa peruskoulun laadun ja tasa-arvon parantamiseen. 

– Inkluusion ja erityisopetuksen parantaminen ovat merkittävässä roolissa tässä työssä. Myös henkilöstömitoituksia tarkastellaan tässä yhteydessä. Valmistelu käynnistyy heti lomien jälkeen ja tavoitteena on toteuttaa kehittämistoimet mahdollisimman vähällä "hankehumpalla".