Tuiran ala-asteen musiikkiluokkien ja Madetojan musiikkilukion kasvattien valtakausi jatkuu Oulun musiikkijuhlilla.
Newyorkilaisen piani stin Mika Rännälin, 36, jälkeen tapahtuman vetovastuun ottaa nyt helsinkiläinen harmonikansoittaja Niko Kumpuvaara, 26, aluksi vuoden mittaisella sopimuksella.
"Oulun pohjoispuoli on toinen meitä yhdistävä tekijä. Mika on lähtöisin Kaijonharjusta ja minä Kuivasjärveltä Teron pubin liepeiltä. Pateniemi on ehkä seuraavan taiteellisen johtajan kotipaikka", uusi taiteellinen johtaja naurahtaa.
Kumpuvaara on menestynyt erinomaisesti myös kansainvälisillä areenoilla. Hän voitti ensimmäisenä suomalaisena Klingenthalin harmonikkakilpailun Saksassa 2005 ja sai kolmannen palkinnon maailman suurimmassa kaikille instrumenteille tarkoitetussa Gaudeamus-nykymusiikkikilpailussa Hollannissa 2007.
Musiikkijuhlat hakee taiteellisen johtajan valinnalla uudenlaisia verkostoja, mikä Kumpuvaaran tapauksessa tarkoittaa nuorta suomalaista taiteilijajoukkoa.
Valtakunnallisestikin merkillepantavaa on se, että myös Oulunsalo Soi -festivaalin johtoon viime vuonna valitun Meta4-jousikvartetin soittajat kuuluvat samaan, reilusti alle kolmikymppisten sukupolveen.
Kumpuvaaran sopimus on aluksi vain vuoden mittainen siksi, että musiikkijuhlasäätiöllä ei ole vielä tarkkaa käsitystä siitä, millaisiksi Oulun seudun eri musiikkijuhlien yhteistyökuviot muodostuvat. Virkamiehet jo valmistelevat asioita kuntarajojen yli, mutta myllyt jauhavat hitaasti.
Monipuolinen festivaali
"Näin hienolla ja hyvin suunnitellulla festivaalilla on ilo jatkaa. Minulle henkilökohtaisesti on tärkeää, että Oulun musiikkijuhlat toimii niin monella taidemusiikin alueella. Taiteellinen linja jatkuu korkeatasoisena, kuten tähänkin asti, sen voin luvata. Mitään isompaa korjattavaa ei ole. Totta kai muutoksiakin tulee, mutta ne ovat enemmänkin pieniä painotuksia", Kumpuvaara linjaa.
Uusi johtaja pyrkii Mika Rännälin tavoin kokoamaan tapahtumaansa tulevaisuuden nimiä, ja jonkin verran tulee lisää aikamme musiikkia.
Kumpuvaara itse on työskennellyt uuden harmonikkaohjelmiston parissa raja-aidoista liikoja piittaamatta. Hän on kantaesittänyt muun muassa Patrick Busseuilin, Ere Lievosen, Lauri Kilpiön ja Pasi Lyytikäisen teoksia.
Musiikkiteatteri Kapsäkin toiminnassa Kumpuvaara on ollut mukana vuodesta 2002 saakka muusikkona ja sovittajana. Seurueen tunnetuimpia tuotantoja edustaa Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus, joka vieraili Oulussa lasten ja nuorten teatteripäivillä 2004. Myös Oulun kaupunginteatterissa pyörinyt suosittu Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi on alun perin Kapsäkistä kotoisin.
Kumpuvaara löytää helposti yhtymäkohtia teatterikokemustensa ja musiikkijuhlien välille. Tärkeimpänä hän mainitsee tinkimättömän suhtautumisen lapsille suunnatun tarjonnan laatuun.
"Oulun musiikkijuhlat on Kapsäkin tavoin pyrkinyt tarjoamaan lapsille kasvatuksellista ohjelmistoa. Kapsäkissä ideana on ollut, että lapsille tuotetaan yhtä korkeatasoisia esityksiä kuin aikuisillekin. Painotukset ovat erilaisia, mutta kunnianhimo sama."
Maisterin paperit ulos
Kumpuvaara arvioi, että harmonikka on alan ihmisten ponnisteluista huolimatta soinut yhä taidemusiikin marginaaleissa. Nykymusiikkia harmonikansoittajien hyppysissä kuluu niin paljon kuin säveltäjät jaksavat kirjoittaa. Erityisesti oman aikamme konserttoja soittimelle pitäisi saada lisää.
"Olen ensimmäinen harmonikansoittaja, jolla on jokin muu kuin harmonikkafestivaali johdettavana. Siksi nimitystäni voi pitää myös soittimelle tärkeänä asiana", Kumpuvaara sanoo, vaikka esimerkiksi hänen oululaisella opettajallaan Timo Kinnusella on ollut varsin vähähaitarisiakin musiikki- ja kulttuuritapahtumia vedettävinä.
"Sen voi vielä todeta Oulun musiikkijuhlien tulevasta taiteellisesta linjasta, että se ei ainakaan tule muistuttamaan harmonikkafestivaalia. Ensi vuonna kuullaan silti yksi harmonikkateoksen kantaesitys. Siitä kerron myöhemmin."
Tämän hetken kiireisin projekti taiteellisella johtajalla on Sibelius-Akatemiasta maisteriksi valmistuminen. Huhtikuussa hänen pitäisi saada palautetuksi opinahjoonsa kaikki loput työt. Leipä tulee jo harmonikkaa soittamalla, ja hieman myös opettamalla.
Musiikkijuhlat alkoivat 1984 Madetojan viikkojen nimellä Ari Angervon toimiessa taiteellisena johtajana. Vuonna 1991 nimi vaihtui Oulun musiikkijuhliksi ja taiteelliseksi johtajaksi tuli Seppo Kimanen.
Vuodesta 1994 vuoteen 2001 musiikkijuhlien taiteellisena johtajana toimi konserttimestari Ismo Sirén, sen jälkeen Mika Rännäli.