Pohjoissuomalaiset yritykset eivät yleensä ottaen näytä kärsivän Britannian brexitin takia. Verkkokauppa-asiakkailla sen sijaan saattaa olla ensi vuonna edessä lisää tullimaksuja.
Britannian ero EU:sta näyttää vaikuttavan sangen vähän pohjoispohjanmaalaisten vientiyritysten kaupankäyntiin Britannian suuntaan. Joihinkin yrityksiin brexit voi osua toki haitallisesti.
Brexit periaatteessa voisi haitata Pohjois-Pohjanmaalla esimerkiksi sahateollisuutta.
Kalajoella toimivan Junnikkalan sahan toimitusjohtaja Kalle Junnikkala sanoo, että epävarmuus vallitsee briteissä edelleen. Britannian toteutunut ero EU:sta ei varsinaisesti ratkaissut mitään.
Epävarmuutta on Junnikkalan mukaan sekä yritysten ostajilla Britanniassa että tavallisilla Britannian kansalaisilla.
– Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä myynti Britanniaan pysähtyi aika totaalisesti. Vähän se on elpynyt, mutta ne eivät ole lähelläkään tasoa, jota vienti oli ennen brexit-puheita.
Junnikkalan mukaan heillä on vienti tällä hetkellä Britanniaan on yksi kolmasosa siitä, mitä se oli ennen brexit-soppaa.
Myynti Britanniaan on ollut kuitenkin vain 2–4 prosenttia Junnikkalan koko myynnistä. Viennin takkuaminen ei ole vaikuttanut mitenkään esimerkiksi yrityksen työpaikkoihin Suomessa.
– Olemme saaneet ne tavarat ohjattua muille markkinoille. Ylipäätään on ollut kaksi vuotta laskeva markkina sahatavarassa maailmalla. Brexit-ongelmat uppoavat isompaan ongelmaan.
Kuusamolaisen Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Petteri Virranniemi sanoo, että brexit ei ole näkynyt kaupankäynnissä juuri mitenkään.
– Ei me nähdä, että se vaikuttaa kaupankäyntiin kovinkaan paljon. Britit tulevat ostamaan varmaan samalla tavalla sahatavaraa ja puutuotteita kuin tähänkin saakka. Kaupankäynti jatkuu varmaan aika tavalla normaalisti. Joitakin rajamuodollisuuksia voi tulla, mutta en usko, että se mitenkään muuten vaikuttaa, Virranniemi sanoo.
Hänen mielestään briteissä vallinnut epävarmuus brexitin kohtalosta ei ole vaikuttanut mitenkään.
– Ei se ole meillä kyllä pysäyttänyt vientiä. Tietysti markkinoissa on vaihtelua normaalitilanteessakin, asiakkaat ostavat välillä enemmän ja välillä vähemmän.
Virranniemi ei kerro Britannian osuutta heidän viennissään, mutta toteaa Britannian olevan merkittävä markkina-alue Pölkylle.
Tullimaksuja ei ole tulossa Britanniaan meneville puutuotteille. Sen sijaan tullin odotetaan ruuhkautuvan ja aiheuttavan sitä kautta haittaa.
Oulussa toimiva energia-alan palveluratkaisuja kehittävä Reactive Technologies Oy on brittiläisen emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö. Suomen yhtiön toimitusjohtaja Ville Kampman sanoo, että heille brexit ei tuo mitään vaikutusta liiketoimintaan. Siten brexitillä ei ole mitään merkitystä myöskään Suomen eli Oulun yhtiön toimintaan.
"Mekin myymme tällä hetkellä tuotteita EU:n ulkopuolelle emmekä me pidä niitä maita ihmeellisinä. Britannia on alue muiden joukossa EU:n ulkopuolella ja sillä hyvä."
Oululaiselle Proventia Group Oyj:lle Britannia on tärkeä markkina-alue. Proventia kertoi juuri uudesta Englantiin perustetusta tytäryhtiöstä.
Proventia tarjoaa tuotteita ja palveluja moottori-, työkone- ja ajoneuvoteollisuuteen ilmansaasteongelman ratkaisemiseksi.
Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen uskoo, että Britannia pärjää EU:n ulkopuolella ihan yhtä hyvin kuin sisälläkin.
– Se on iso maa ja siellä on merkittävää teollisuutta, autonvalmistusta ja kehitystä. Me emme anna sen vaikuttaa millään tavalla vaikuttaa meidän omiin toimintoihin.
– Vähän kaikilla taitaa olla väsy koko brexitin kanssa. Alussa se tuntui hirveän isolta asialta kaikille. Mitä pitemmälle tässä on aikaa mennyt, ei se varmaan niin iso asia ole. Maailma jatkuu sitten jollakin muulla tavalla. Mekin myymme tällä hetkellä tuotteita EU:n ulkopuolelle emmekä me pidä niitä maita ihmeellisinä. Britannia on alue muiden joukossa EU:n ulkopuolella ja sillä hyvä.
Nettiostoksiin voi tulla tullimaksuja
Suomen tullin mukaan kannattaa varautua siihen, että Britanniasta toimitettavat nettikauppatilaukset tullataan ja verotetaan 1.1.2021 alkaen kuten nettiostokset EU:n ulkopuolelta.
Jos lähetyksen tavaroiden arvo ylittää 22 euroa, lähetys on verollinen ja se pitää tullata. Tuotteista on maksettava arvonlisävero sekä mahdollinen tullimaksu.
Britannian ja EU:n erosopimus takaa, että eron jälkeen alkavalla siirtymäajalla jatketaan EU:n nykysääntöjen soveltamista. Esimerkiksi vaatteita voi tilata brittiläisistä verkkokaupoista aivan kuten ennenkin. Siirtymäaika kestää ainakin vuoden 2020 loppuun.
Postin vuonna 2019 teettämän verkkokauppatutkimuksen perusteella voi päätellä, että Britannia ei ole aivan kärjessä niiden maiden joukossa, joista suomalaiset verkkokauppatavaroita tilaavat.
Tutkimuksessa oli kysytty, mistä maasta viimeksi netistä ostettu tavara lähetettiin ostajalle. Vain kaksi prosenttia vastasi, että tavara oli lähetetty Britanniasta.
Edellä olivat ulkomaista Aasia 6:lla, Ruotsi 7:llä ja Saksa 9 prosentilla. Suomi oli lähetysmaana selvä ykkönen 61 prosentilla.
Seitsemänneksi suurin vientimaa
Iso-Britannia oli tammi-heinäkuussa Suomen seitsemänneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja Belgiaa edellä. Tuonnissa Iso-Britannia oli 11. suurin.
Suomi vie Isoon-Britanniaan erityisesti metsäteollisuuden tuotteita, öljyjalosteita ja muita kemianteollisuuden tuotteita sekä koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä.
Metsäteollisuuden vienti Isoon-Britanniaan oli tammi-heinäkuussa viime vuoden tasolla, mutta öljyjalosteiden viennin arvo laski jyrkästi.
Suomen tavaravienti Isoon-Britanniaan väheni kolme prosenttia vuoden 2019 tammi-heinäkuussa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Vienti oli arvoltaan lähes 1,6 miljardia euroa. Vuonna 2018 vienti Isoon-Britanniaan kasvoi kuusi prosenttia ja vuonna 2017 kahdeksan prosenttia.
Ison-Britannian osuus Suomen tavaraviennistä on laskenut tasaisesti viime vuodet. Osuus oli tammi-heinäkuussa 2019 4,1 prosenttia. Osuus madaltui edellisvuoden tammi-heinäkuun 4,4 prosentista.
Myös tuonnissa maan osuus on viime vuodet hieman pienentynyt. Tammi-heinäkuussa Ison-Britannian osuus pieneni edellisvuoden 2,7 prosentista 2,6 prosenttiin.