Pohjois-Pohjanmaalla nuorten elintapojen terveellisyydessä on huomattavia eroja koulutusryhmien välillä. Esimerkiksi ammattioppilaitoksissa opiskelevat tupakoivat lähes neljä kertaa yleisemmin ja käyttävät alkoholia noin kaksi kertaa yleisemmin kuin lukiolaiset.
Korkeasti koulutettujen äitien lapsilla on terveellisemmät elintavat ja he kokevat olevansa terveempiä kuin vähän koulutettujen lapset.
Tiedot pohjautuvat keskiviikkona julkistettuun Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla -raporttiin, jonka ovat tuottaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun lääninhallitus.
Suomalaisten sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat Euroopan huippua, mikä näkyy myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Vähän koulutetut pohjoispohjalaiset voivat huonommin kuin korkeammin koulutetut. Vähän koulutettujen terveys ja toimintakyky ovat heikompia, sekä terveyttä vaarantavat elintavat ja riskitekijät yleisempiä kuin korkeasti koulutetuilla.
Vähän koulutetut kuolevat myös korkeasti koulutettuja useammin ennenaikaisesti terveellisillä elintavoilla ehkäistävissä oleviin sairauksiin. Esimerkiksi sepelvaltimotautikuolleisuudessa on suuria koulutusryhmien välisiä eroja.
Sepelvaltimotoimenpiteiden tarve on vähän koulutetuilla huomattavasti suurempi kuin korkeammin koulutetuilla. Kuitenkin sepelvaltimokirurgisissa toimenpiteissä koulutusryhmien väliset erot ovat melko pieniä.
Koulutusryhmien väliset erot ovat nyt julkaistun raportin mukaan Pohjois-Pohjanmaalla pääasiassa yhtä suuria kuin vastaavat erot koko Suomessa.
Terveyseroihin voidaan vaikuttaa
Terveyseroihin voidaan vaikuttaa laajalla, hallinnolliset sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Erojen kaventamiseksi tarvitaan niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijoita.
Koko väestölle suunnatut terveyden edistämisen toimet eivät aina riitä, vaan tarvitaan myös kohdennettua toimintaa ja palveluja niille ryhmille, joille ongelmat kasautuvat. Vähän koulutettujen tilanteen parantamisella on suurin vaikutus koko väestön terveyteen sekä maakunnissa että koko Suomessa.
Lue Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla -raporttia