Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ryöpsähtänyt Suomessa kunnolla valloilleen muutamana viime päivänä. Lähestyvät eduskuntavaalit ovat omiaan kuumentamaan kannanottoja.
Erikoistutkijoiden, kansanedustajaehdokkaiden ja ministereiden lisäksi keskusteluun on ottanut osaa myös Venäjän ulkoministeriö heristelemällä sormeaan. Keskustelu turvallisuuspolitiikasta ja myös Nato-jäsenyydestä on paikallaan, mutta vääriin tulkintoihin tai uhkien liioitteluun ei kannata ajautua.
Viimeisin kuohuntavaihe alkoi perjantaina. Norjalainen Aftenposten-lehti kertoi neljän Pohjoismaan puolustus- ja yhden ulkoministerin yhteiskirjoituksesta, joka käsitteli sotilasyhteistyön kasvattamisesta.
Ministerit ilmoittivat halustaan lisätä Pohjoismaiden yhteisiä sotaharjoituksia, puolustusmateriaaliyhteistyötä sekä tiedustelutietojen jakamista.
Kirjoituksessa ei sinänsä ollut uutta eikä mullistavaa. Tekstin mukaan turvallisuuspoliittinen tilanne on merkittävästi huonontunut kuluneen vuoden aikana pohjoisillakin alueilla Venäjän käyttäytymisen vuoksi. Ei ole väärin väittää, että Euroopan turvallisuuden suurin haaste on Venäjän tämänhetkinen toiminta, olivatpa Vladimir Putinin politiikan vaikuttimet mitkä tahansa.
Ukrainan sotatila ja Krimin miehitys ovat tosiasioita, kenties merkki toisenlaisen epävakaamman aikakauden alkamisesta Euroopassa.
Ministerit ovat oikeassa todetessaan, että Pohjoismaiden on varauduttava yhteistuumin aivan uudenlaisiin hätä- ja vaaratilanteisiin lähialueillaan.
Kulttuurisesti samanlaisten pohjoisten naapurimaiden keskinäisessä puolustuspoliittisessa avussa ei pitäisi olla mitään provokatiivista. Päinvastoin, pohjoismainen yhteistyö nostaa kynnystä sotilaallisiin välikohtauksiin ja vakauttaa sitä kautta alueen turvallisuutta.
Ei ole yllätys, ettei Venäjä pidä yhteistyötä vakauttajana. Venäjän ulkoministeriö vastasi kirjoitukseen parin vuorokauden kuluttua sunnuntaina.
Ministeriön mukaan Suomen ja Ruotsin lähentyminen Norjan, Tanskan ja Islannin eli kolmen Naton jäsenmaan kanssa olisi erittäin huolestuttavaa.
Venäjän kannanotossa ei ole mitään uutta eikä yllättävää. Venäjän näkökulma perustuu oletukselle, että Pohjoismaiden puolustusyhteistyö hivuttaisi Suomea ja Ruotsia lähemmäs läntistä sotilasliittoa. Tämä totta kai kiistetään.
Venäjän vastauksesta ei pidä ruveta hyppimään seinille. On pelkästään hyvä, että Venäjä kertoo mielipiteensä suoraan.
Venäjällä ei ole kuitenkaan oikeutta puuttua muiden maiden turvallisuusratkaisuihin. Suomi päättää itse turvallisuuspolitiikastaan ja kantaa myös vastuun päätöksestään.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö katsoi maanantaina, että ulkopoliittisen johdon olisi ollut hyvä keskustella etukäteen yhteisartikkelista. Vaikka siinä ei olekaan uutta, näinä aikoina kannattaa pelata varman päälle. Näin vältyttäisiin turhilta jälkipuheilta.
Pääkirjoitus