Pohjoismainen hyvinvointimalli selvisi tuoreen väitöstutkimuksen mukaan talouslamasta. Pohjoismaiden erityisluonne Euroopassa säilyi edelleen, vaikka niiden sosiaalipolitiikka lähentyikin jossain määrin muiden EU-maiden sosiaalipolitiikkaa.
Valtiotieteen maisteri Mikko Kauton perjantaina tarkastettava väitöstutkimus vertaili sosiaaliturvan rahoitusta ja sosiaalimenojen suuntaamista palveluihin ja tulonsiirtoihin.
Kauton tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui Pohjoismaista kaikkein lähimmäksi EU-maiden keskiarvoja. Kuitenkin Suomenkin voidaan edelleen katsoa kuuluvan muiden Pohjoismaiden joukkoon.
Kauton mukaan 1990-luvulla uskottiin läntisille teollisuusmaille yhteisten haasteiden, kuten väestön ikääntymisen, kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisen johtavan väistämättä myös samanlaisiin uudistuksiin kaikissa maissa.
Erojen uskottiin supistuvan myös siitä syystä, että globalisaatio ja EU:n toiminta sinänsä rajoittaisivat kansallista liikkumavaraa. "Pohjoismaita, joissa on korkea veroaste ja suuret sosiaalimenot, pidettiin jopa kaikkein allteimpina muutoksille", sanoo Kautto.
Vaikka sosiaalipolitiikkaa arvioitiin uudelleen kaikissa Pohjoismaissa ja etenkin talouslaman kokeneissa Suomessa ja Ruotsissa, erot muihin EU-maihin eivät kokonaan hävinneet.
Pohjoismaiden voitiin edelleen katsoa kuuluvan pääsääntöisesti samaan ryhmään.
Kauton vertailututkimuksissa oli mukana 14 EU-maata sekä Norja.