ROVANIEMI Perinteiseen pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyen Sodankylässä järjestetään 17.-19. helmikuuta arktisen sodankäynnin seminaari, johon Pohjoismaiden lisäksi tulee osanottajia Britanniasta ja Virosta. Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnan koordinoimaan ja Jääkäriprikaatin toimeenpanemaan seminaariin saapuu noin 50 osanottajaa.
"Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten maanpuolustusalueiden välillä on ollut yhteistoimintaa eri muodoissa vuosia. Ensimmäisen kerran yhteistyö viedään joukko-osastojen ja kouluttajien tasolle", jääkäriprikaatin komentaja eversti Esa Pulkkinen kertoo.
Seminaarin lähtökohtana on pohjoismaisuus, eikä muita ole kutsuttu mukaan. Aikaisemmin Jääkäriprikaatiin tutustuneet brittisotilaat osoittivat kuitenkin niin paljon kiinnostusta arktista seminaaria kohtaan, että tavallaan kutsuivat itse itsensä mukaan. "Britanniassa sinänsä ei ole edes kunnon talvea, mutta vuoristoista löytyy lunta, jäätä ja pakkasta", Pulkkinen perustelee.
Yöpyminen
lumiluolissa
Norjasta osanottajia tulee 11, Ruotsista 15, Britanniasta 3 ja Virosta 2. Joukossa on myös sotilasasiamiehiä. Suomesta edustettuina ovat eri joukko-osastot, esikunnat ja laitokset, yhteensä 15 henkilöä. Seminaariin osallistuu myös suomalaisia kylmän ilmanalan tutkijoita.
Eversti Pulkkinen kertoo, että Pohjoismailla on yhteinen intressi vertailla kylmän ilmanalan välineistöä ja koulutusta. Tavoitteena on parantaa kunkin maan sotilaiden toimintakykyä pohjoisissa oloissa.
"Seminaarin aikana vaihdamme tietoja ja tutkimustuloksia. Toiminta on hyvin käytännönläheistä, sillä kokeilemme varusteita ihan käytännössä. Osanottajina eivät ole johtoportaiden komentajat vaan joukko-osastoissaan työtään tekevät kouluttajat", hän sanoo.
Osanottajat tekevät 40 kilometrin marssin Kaarestunturiin ja testaavat liikkumisvälineitä kuten suksia sekä maastoajoneuvoja ja hiihtohinausta. Yöpyminen tapahtuu teltoissa ja lumiluolissa.
Kylmätutkimus
Suomen vahvuus
Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja kenraaliluutnantti Heikki Tilander pitää Sodankylän seminaaria erittäin kiinnostavana. Hän uskoo, että jokaisella maalla on opittavaa toisilta.
"Lääketieteeseen liittyvässä kylmän ilmanalan tutkimuksessa Suomi on merkittävä maa koko maailmassa. Sen sijaan materiaalin suhteen meillä saattavat olla niukemmat resurssit kuin naapureilla", hän kertoo.
Tilander kertoo, että tiedon vaihtoa ja koulutusta Pohjoismaiden kesken on ollut jo 1960-luvulta lähtien. Sen sijaan venäläisten kanssa yhteistoiminta on toistaiseksi ollut satunnaista.