Pohjoismaiden neuvoston ahvenanmaalaisen presidentin Britt Lundbergin äänestyspäätös suomen kielen aseman vahvistamisesta neuvostossa on herättänyt kosolti kritiikkiä ja kummastusta.
Lundbergäänesti keskiviikkona Suomen valtuuskunnan aloitetta ja kielioikeuksien laajentamista vastaan. Aloitteella pyrittiin muun muassa mahdollistamaan, että suomalaiset ja islantilaiset kansanedustajat voisivat tehdä aloitteita omalla kielellään.
Lundbergin ääni äänestyksessä oli ratkaiseva, sillä äänestys päättyi 5-6 kompromissiehdotuksen voittaessa. Kompromissin mukaan suomalaiset ja islantilaiset voisivat käyttää kieliään nykyistä enemmän.
Lundberg selitti päätöstään sillä, että hän valitsi kannan, jolla olisi suurempi todennäköisyys tulla hyväksytyksi neuvoston vuotuisessa istunnossa marraskuussa.
Hänen mukaansa valinta tehtiin Suomen aloitteen ja kompromissin välillä.
- Kannatin kompromissia koska halusin, että saamme aikaiseksi edes jonkinlaisia muutoksia, hän kertoi STT:lle.
"Tämä ei ole ahvenanmaalaisten linja"
Olisi hyvin valitettavaa, jos Lundbergin toiminnasta syntyy kuva, että Ahvenanmaa vastustaisi suomen kielen vahvempaa asemaa neuvostossa, sanoo Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström.
- Koko keskustelu on todella huono ja surullinen, tämä ei ole ahvenanmaalaisten linja, Löfström sanoi STT:lle.
- Haluan painottaa, etten ymmärrä päätöstä ja irtisanoudun siitä. Minulle on itsestään selvää, että suomen kielen asemaa vahvistetaan Pohjoismaiden neuvostossa, ja tuen Suomen delegaation linjaa.
Neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) tiedotti olevansa pettynyt Lundbergin äänestyspäätökseen.
- Suomen valtuuskunta esitti Lundbergia aikanaan Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi. Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan, hän sanoo.
Myös Suomen valtuuskunnan jäsen Elsi Katainen (kesk.) pitää tilannetta outona.
- Ilman muuta suomen ja islannin pitäisi olla virallisia kieliä yhteisössä, jonka keskeisiä osia Suomi ja Islanti ovat, hän sanoi.