Kun viisi vuotta on kulunut Krimin miehityksestä ja Itä-Ukrainan sodan alusta, pohjoismaiset johtajat aloittelevat vuoropuhelua Moskovan kanssa.
Lähestymisiä voi kutsua vaikkapa reaalipolitiikaksi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on viime päivinä tavannut pohjoismaiden poliittisia johtajia kiivaaseen tahtiin: puolitoista viikkoa sitten Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin, Norjan pääministerin Erna Solbergin, Islannin presidentin Gudni Johannessonin sekä presidentti Sauli Niinistön Pietarissa ja eilen kiirastorstaina Viron presidentin Kersti Kaljulaidin Moskovassa.
Putinille nämä kohtaamiset ovat pieni voitto. Tätä edeltävistä Venäjän presidentin tapaamisista Ruotsin, Norjan ja Viron johtajien kanssa oli nimittäin aikaa. Ruotsin pääministeri ja Venäjän presidentti olivat tavanneet kahdenvälisesti viimeksi vuonna 1997, Norjan pääministeri ja Venäjän presidentti viisi vuotta sitten ja Viron ja Venäjän presidentit edellisen kerran vuonna 2008.
Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin kahdenväliset keskustelut ovat sen sijaan olleet vuotuisperinne.
Onko Venäjän johto nyt murtautumassa irti siitä eristyksestä, johon Krimin laiton haltuunotto ja Itä-Ukrainassa aloitettu sota sen viisi vuotta sitten ajoivat?
Merkittävästä käänteestä ei kannata puhua. Esimerkiksi Norjan pääministeri totesi tapaamisensa jälkeen, että maiden suhteet ovat edelleen hankalat. Samalla hän kuitenkin huomautti, että on alueita, joilla maat voivat edelleen tehdä yhteistyötä.
Ruotsin Stefan Löfven puolestaan totesi oman keskustelunsa jälkeen, että maiden välillä on erimielisyyksiä, mutta siitä huolimatta poliittisia suhteita pitää pyrkiä hoitamaan niin hyvin kuin mahdollista.
Kun Solberg ja Löfven tapasivat Putinin ikään kuin arktisen foorumin sivussa, Viron Kersti Kaljulaidilla oli ylitettävä korkein kynnys. Hän saapui Moskovaan ja tapasi Putinin tämän vallan ytimessä.
Maiden suhteita rasittavat vanhat ja uudemmat kysymykset, esimerkiksi venäjää puhuvan vähemmistön asema Virossa ja Naton läsnäolo maassa. Ongelmien yksi seuraus on, että jo vuonna 2005 valmiiksi neuvoteltu maiden rajasopimus on maiden parlamenteissa edelleen hyväksymättä.
Presidentin lähtö Moskovaan ei Virossa saanut jakamatonta tukea politiikan analyytikoilta, mutta tavallisten kansalaisten kanta oli myönteisempi. Mielipidemittauksen mukaan vironkielisistä kansalaisista kuusi prosenttia ja venäjänkielisistä vain prosentti vastusti tapaamista. Virolaiset toivovat sekä talous- että poliittisten suhteiden kohentumista.
Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteessa ei näy tällä hetkellä mitään muutosta parempaan. Päinvastoin Venäjän toiminta Mustallemerelle vievällä Kertshinsalmella on ajanut tilannetta jopa huonompaan suuntaan. Tämän takia Pohjoismailla, Baltian mailla ja EU:lla ei ole mitään syytä palauttaa suhteita vuotta 2014 edeltävään tilaan.
Vuoropuhelu Venäjän kanssa ei kuitenkaan merkitse hyväksyntää maan aggressioille. Siksi keskusteluyhteyttä kannattaa pitää yllä. Venäjän täysi eristäminen tuskin johtaisi suurvalta-aseman palauttamista havittelevan maan perääntymiseen vaan ehkä entistä vakavampaan ja vaarallisempaan uhitteluun.