Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan sähkönsiirron kantaverkkoyhtiöt eri Pohjoismaissa kannattaisi yhdistää. Kaikki suomalaiset sähköntuottajat eivät kuitenkaan innostu rajat ylittävästä hankkeesta.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kehuu, että Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy on toiminut koko olemassaolonsa ajan erinomaisesti.
Pekkarinen kertoi keskiviikkona Helsingissä pidetyssä Energiafoorumissa, että hän on tehnyt syyskuun lopussa Pohjoismaiden ministerineuvoston Göteborgin kokouksessa kollegoilleen aloitteen, jossa selvitettäisiin yhteisen yhtiön perustamista kantaverkon hoitoa ja hallinnointia varten.
"Ei liene realistista, että konkreettista syntyisi pikaisesti, mutta nykyistä tiiviimpi yhteistyö on tavoittelemisen arvoista. Pohjoismaiden erilaiset omistajarakenteet ja monet muut seikat muodostavat ongelman."
Pekkarinen kertoi, että seuraavan kerran yhteispohjoismaista sähköyhteistyötä ja kantaverkkoa pohditaan 3. ja 4. joulukuuta Brysselissä energiaministereiden tapaamisessa.
Pohjolan Voima Oy:n toimitusjohtaja Timo Rajala pelkää, että Suomesta tulisi maksumies, jos Pohjoismaiden kantaverkot yhdistettäisiin yhdeksi yhtiöksi.
"Suomessa on maailman paras ja tehokkain kantaverkkoyhtiö eikä sen toimintatapaa ja omistusta voida asiallisin perustein esittää muutettavaksi. Sähkönsiirrossa on pullonkauloja nimenomaan Ruotsin ja Norjan välillä. Suomessa niitä ei ole. Me emme halua maksumiehen roolia yhteispohjoismaiseen verkkoon", varoitti Rajala Energiafoorumissa.
Rajalan mukaan Norjassa kotipaikkaansa pitävä yhteispohjoismainen sähköpörssikään ei ota huomioon Suomen lämpövoiman tuottamisen erityisrakennetta.
Pohjolasta mallia muulle Euroopalle
Valtioenemmistöisen energiayhtiön Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius on täysin eri linjoilla kantaverkkoyhteistyössä Rajalan kanssa.
Liliuksen mukaan Suomen tavoitteena tulisi olla yhteispohjoismainen kantaverkkoyhtiö. Hän kehuu myös Nord Poolin toimintaa. Liliuksen mukaan Pohjoismaat ovat nousseet viime vuosina energiamarkkinan vapautuksen esimerkiksi koko muulle Euroopalle.
"Vaikka Pohjoismaat nyt ovatkin EU:n kärjessä, on meidänkin energiamarkkinassamme vielä parannettavaa. Sähkön siirron ajoittaiset pullonkaulat rajoittavat sähkökauppaa. Ensimmäiseksi tulisi tiivistää Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden yhteistyötä", painotti Lilius Energiafoorumissa.
Hän muistutti, että manner-Eurooppa yhä vitkuttelee energiamarkkinansa avaamisessa. "Tosiasiassa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on olennaisesti enemmän toimijoita kuin Euroopan muilla alueilla, Energian pohjoismainen markkinapaikka, Nord Pool, on Euroopan tehokkain sähköpörssi."
Kotimaan markkinoista Lilius löysi huomautettavaa kunnallisista energialaitoksista. "Kuntien energialaitosten verovapaus vääristää kilpailua, koska sekä veroa maksavat että sen välttävät yritykset kilpailevat asiakkaista."
EU hyppyyttää Suomea
direktiivisulkeisissa
Energiafoorumin puheenjohtaja, Pohjolan Voiman Rajala on huolissaan Brysselistä tulevista määräyksistä ja ohjeista, joiden määrä kasvaa koko ajan.
"EU pitää Suomen energia-alalle direktiivisulkeisia. Näyttää siltä, että ympäristöpuoli alkaa ohjata talouspuolta. Meillä menee hyvin paljon työpanoksestamme papereiden täyttämiseen ja byrokratiaan."
Suomen energia-alan ja koko teollisuuden suurimpana haasteena Rajala pitää Kioton ilmastopöytäkirjan päästörajoitusten täyttämistä.
TT:n energiapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja, UPM-Kymmenen johtaja Heikki Sara vaati Energiafoorumissa, että ilmastopolitiikassa kurssia on muutettava.
"EU ei enää saa edetä muista maista riippumatta eikä luoda omia järjestelmiä, kuten EU:n sisäinen päästökauppajärjestelmä. Jatkossa ilmastotalkoisiin on saatava mukaan myös EU:n ulkopuoliset maat. Päästökauppajärjestelmän kautta EU ottaa itselleen kustannuksia, joita muilla mailla ei ole. Alunperin päästökaupan piti olla joustomekanismi, mutta siitä tuleekin säätelymekanismi."
Sara muistuttaa, että Suomen teollisuuden ja energialaitosten päästöt ovat kaksi promillea maailman päästöistä. EU-maiden päästöt ovat 15 prosenttia maailman päästöistä. "Maailman pelastaminen Suomen voimin ei onnistu. Suomen teollisuuden toimintaedellytykset kilpailijamaihin nähden heikentyvät."
Teollisuus laskee, että päästökauppajärjestelmä aiheuttaa yrityksille yhteensä noin 300 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset vuosittain.