Alkoholin verotuksesta ei tehdä tänään alkavassa hallituksen budjettiriihessä mitään päätöksiä, vahvisti pääministeri Matti Vanhanen tiistaina keskustan eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen Lahdessa.
Jatkossa alkoholiverotuksessa ryhdytään sen sijaan haarukoimaan pohjoismaista strategiaa. Tästä on Vanhasen mukaan sovittu Pohjolan pääministerien kesken. Ensin sosiaali- ja terveysministerit pohtivat viinaveroa ja sitten pääministerit tarkastelevat tilannetta marraskuun kokouksessaan.
"Kun tässä ollaan samassa tilanteessa, kannattaa myös katsoa strategiaa yhdessä ja sitä, onko esityksiä, joilla pyritään vaikuttamaan yhdessä EU:n sisällä", Vanhanen sanoi.
Ruotsin tuore päätös laskea viinaveroa jopa 40 prosenttia ei Vanhasen mukaan vaikuta Suomessa mahdollisesti tehtäviin muutoksiin.
"Vasta kun kokonaiskuva syksyllä muodostuu tarkemmaksi, on aika harkita tarvitaanko muutoksia. Lisäksi on arvioitava vielä Viron edessä olevan ratkaisun vaikutuksia", Vanhanen totesi.
"Tämäkään ei ole lupaus veronrukkausaikataulusta. Itse en sitoudu vielä mihinkään", hän lisäsi.
Vanhasen mukaan Ruotsi näyttää tehneen ratkaisunsa hyvin samoilla perusteilla ja johtopäätöksillä kuin Suomi teki.
"Erona on kuitenkin se, että Ruotsissa on jo syntynyt viinanrahtauskulttuuri rajalle. Me emme halunneet päästää syntymään tätä", Vanhanen totesi ja sanoi, että muutoksia ei pidä tehdä muutaman kuukauden kokemuksen perusteella.
Sahaavaa politiikkaa halutaan välttää
Budjettiriihessä alkoholiverotuksesta kuullaan tilannekatsaus, jonka alustaa peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Hyssälä järjesti aiheesta infotilaisuuden myös tiistaina.
Liisa Hyssälän mukaan alkoholiveron sahaaminen ylös ja alas ja hintojen jyrkkä heilahtelu ei ole järkevää alkoholipolitiikkaa.
"Kasvavan kulutuksen vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluihin saadaan tarkoin selville vasta muutaman vuoden kuluttua. Kuntien on varauduttava kulutuksen kasvun aiheuttamiin lisähaasteisiin", Hyssälä sanoi ja painotti erityisesti lasten ja nuorten suojelemista alkoholihaitoilta.
"Tilanne arvioidaan perinpohjaisesti keväällä 2006 valtioneuvoston alkoholipoliittisten periaatepäätöksen välitarkastelussa. Silloin meillä on käytössämme jo varsin monipuolinen kuva kulutuksen kasvun vaikutuksista. Meidän on seurattava myös Viron ja Ruotsin ratkaisuja. Me emme ole erillinen saareke", Hyssälä muistutti.
Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä varoitti suorin sanoin hallitusta veronkorotuksen lykkäämisestä.
"Viisas hallitus nostaa väkevien viinojen sekä oluen ja siiderin verotusta niin, että vähittäishinnat nousevat kymmenen prosenttia. Jos hallitus ei veroa nosta, se toimii kulutuksen kasvun lisääjänä", Rimpelä jyrähti.
Ministeri Hyssälä myönsi, että hallitus ei osannut varautua oluen hurjaan hintakilpailuun. "Ennennäkemätön olutsota oli yllätys, ja todennäköisesti se vaikuttaa nuorten ja vähävaraisten juomiseen. Tätä ei tiedetty etukäteen."
Myös Professori Rimpelä huomautti, että valtion tulisi kantaa vastuunsa siitä, että kunnat saavat tukea alkoholin käytön ja vähentämistoimien tutkimiseen ja kehittämistyöhön. Nyt tukea jaetaan lähinnä raha-automaattivaroista.
Varoittavia viitteitä alkoholin aiheuttamista sosiaalisista haitoista on poliisin tilastoissa on jo nyt.
"Lievät pahoinpitelyt ovat vähentyneet, mutta väkivaltaiset rikokset ovat lisääntyneet ja raaistuneet. Rattijuopumukset ovat lisääntyneet tammi-heinäkuussa 15 prosenttia ja päihtyneiden säilöönotot kymmenen prosenttia vuoteen 2003 verrattuna", kertoi ohjelmakoordinaattori Marjatta Montonen.