Pohjoismaat ovat eri linjoilla Irakin sodasta. Suomi piti Yhdysvaltojen hyökkäystä valitettavana, Ruotsin pääministeri kansainvälisen oikeuden vastaisena ja sotarintamaan liittyvä Tanska toivoi sodan jäävän lyhyeksi.
Suomessa presidentti Tarja Halosen johdolla kokoontunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta piti valitettavana, että Yhdysvallat on liittolaisineen ryhtynyt sotilaallisiin toimiin Irakia vastaan.
Suomen ulkopoliittinen johto toisti, ettei voimankäyttö ilman YK:n turvallisuusneuvoston nimenomaista valtuutusta ole hyväksyttävää. Ruotsin pääministeri Göran Persson pahoitteli omassa lausunnossaan sodan puhkeamista vielä voimakkaammin.
"Pahoittelen, että sota on nyt puhjennut. Irakin vastainen hyökkäys on kansainvälisen oikeuden vastainen ja uhkaa tuhansien ihmisten henkeä. Irakin terrorihallinnon aseistariisumisen on tapahduttava kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja päätösvalta on palautettava YK:n turvallisuusneuvostolle. Myös Ruotsi katsoo, että turvallisuusneuvosto on ainoa elin joka voi päättää voimankäytöstä."
Persson totesi, että humanitaarisen oikeuden pelisääntöjä on noudatettava. Vastuu on sodan molemmilla osapuolilla.
"Hyökkäys Irakia vastaan ei poista maan velvollisuutta noudattaa turvallisuusneuvoston aikaisemmin hyväksymiä päätöslauselmia. "
Ruotsissa valtioneuvoston kanslia on perustanut erityisen kriisiryhmän koordinoimaan viranomaisten toimia. Persson on aiempien päivien lausunnoissa käyttänyt Irakin sotaa myös perusteluna Ruotsin liittymiselle talous- ja rahaliitto Emuun. Persson huomautti, että rahaliitto on Euroopalle keino luoda poliittinen ja taloudellinen vastapaino Yhdysvalloille. Ruotsissa käydään parhaillaan kampanjaa ennen syyskuun Emu-kansanäänestystä.
Tanska toivoo lyhyttä sotaa
Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen ilmoitti omassa kannanotossaan toivovansa, että sodasta tulee lyhyt. "Toivon, että sodasta tulee lyhytkestoinen ja että irakilaisen siviiliväestön kärsimykset jäävät mahdollisimman rajallisiksi."
Fogh Rasmussenin mukaan Tanska ei ole vielä sodassa. Hän toivoi, että kansankäräjät perjantaina päättää Tanskan osallistumisesta Saddam Husseinin riisumiseen aseista.
Tanskalaiset sodanvastustajat heittivät tiistaina punaista maalia Fogh Rasmussenin päälle kansankäräjissä vastalauseena sille, että pääministeri haluaa Tanskan osallistuvan sotatoimiin Yhdysvaltojen rinnalla. Tanska on lähettänyt Persianlahdelle sukellusveneen ja korvetin.
Norja pahoitteli siviilien kärsimyksiä
Toisen pohjoismaisen Nato-jäsenen eli Norjan pääministeri Kjell Magne Bondevik pahoitteli sodan alkamista. "Tämä on ennen kaikkea ikävä päivä. Sodat ovat aina pahasta. Ajattelen heitä, jotka ovat kärsineet hirmuvallan alla monien vuosien ajan ja jotka nyt taas kärsivät sodan aikana", Bondevik sanoi.
Bondevik toivoi, että sota saataisiin loppumaan mahdollisimman pian ja että siviiliväestön kärsimykset jäävät mahdollisimman rajallisiksi. Bondevik sanoi eilen, ettei Yhdysvalloilla ole kansainvälisen oikeuden perusteella selkeää oikeutta käyttää voimatoimia Irakia vastaan.