Poh­jois­maat ajau­tui­vat Mac­ro­nin kanssa eri leiriin kaup­pa­po­li­tii­kas­sa

Kauppapolitiikka jakoi EU-maat odotettua tiukemmin kahteen leiriin juhannuksen huippukokouksessa.

Kauppapolitiikka jakoi EU-maat odotettua tiukemmin kahteen leiriin juhannuksen huippukokouksessa.

Suomi, muut Pohjoismaat, Britannia ja muun muassa Hollanti vastustivat ajatusta siitä, että EU ryhtyisi läpivalaisemaan unionin ulkopuolelta tulevia investointeja, vaikka tavoitteena olisikin reilun kaupan varmistaminen. Ranska sen sijaan ajoi uutta työkalua presidentti Emmanuel Macronin johdolla.

EU-johtajat päättivät ennakoitua pidemmän keskustelun jälkeen, että komissio vain arvioi tarvetta työkalulle, joka läpivalaisisi ulkomaiset investoinnit strategisesti tärkeillä sektoreilla.

Ongelmana on pidetty lähinnä kiinalaisia valtionyhtiöitä, jotka haalivat eurooppalaisia korkean teknologian yhtiöitä. EU ei kuitenkaan mainitse mitään valtiota nimeltä.

EU-maat sopivat huippukokouksessa perjantaina, että ne rohkaisevat komissiota selvittämään keinoja, joilla EU voisi tunnistaa epäreiluja kilpailuasetelmia.

- Sovimme, että komissio analysoi kolmansien maiden investoinnit strategisilla sektoreilla, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kertoi.

Kokouksen loppupäätelmät jättivät lopulta myös tulkinnanvaraa.

EU:n on vaikea luoda voimakkaita keinoja kaupan vastavuoroisuuden varmistamiseksi. EU ei voi sanella ehtoja ulkomaisille investoinneille, koska se on jäsenmaiden itsensä päätettävissä.

Macronin ajama hanke

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on pitänyt näkyvästi esillä sitä, että Euroopan pitää suojella omaa teollisuuttaan olematta kuitenkaan protektionistinen. Ulkomaisia investointeja halutaan houkutella, mutta siten, että eurooppalaisilla yhtiöillä on samanlaiset mahdollisuudet investoida kyseiseen maahan. Esimerkiksi Kiinassa eurooppalaisilla yhtiöillä on yhä vaikeuksia.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen on vaikea hyväksyä järjestelyä, jossa merkittävä investointi esimerkiksi biotuotetehtaaseen pitäisi hyväksyttää komissiolla.

- Tämmöinen lenkki on kyllä turha, Sipilä sanoi suomalaistoimittajille kokouksen jälkeen.

Sipilä sanoi kuitenkin ymmärtävänsä, että turvallisuuden kannalta kriittiset investoinnit läpivalaistaan.

EU ja Kiina neuvottelevat parasta aikaa investointisopimuksesta, joka helpottaisi eurooppalaisten investointien pääsyä markkinoille.

Yhteistä tahtoa ei ole aina helppo löytää, mistä tuorein esimerkki saatiin EU-Kiina-huippukokouksesta kesäkuun alussa. Osapuolet eivät saaneet julkaistua odotettua julkilausumaa ilmastosopimuksesta, koska välejä hiertää pitkään jatkunut erimielisyys Kiinan markkina-asemasta.

Saksa ja Ranska ottivat odotetusti EU:n johtoroolia

Saksa ja Ranska lunastivat perjantain huippukokouksessa arvioita siitä, että valtioilla on yhteinen näkemys EU:n tulevaisuudesta brexitin jälkeen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel pitivät poikkeuksellisesti yhteisen tiedotustilaisuuden huippukokouksen jälkeen.

- Kun Ranska ja Saksa puhuvat yhdellä äänellä, Eurooppa etenee, Macron sanoi tiedotustilaisuudessa, joka pullisteli toimittajia.

Hänen rinnallaan Merkel toisti samaa viestiä.

- Tämä tiedotustilaisuus osoittaa, että etsimme ratkaisuja ongelmiin yhdessä, hän sanoi.

Saksasta ja Ranskasta on enteilty EU:n uutta johtokaksikkoa EU-myönteisen Macronin valinnasta saakka. Johtokaksikosta on ehditty keksiä jo lempinimiäkin kuten Merkron, Mackerel ja Emmangela.

Merkelin ja Macronin on odotettu antavan Saksan liittopäivävaalien jälkeen konkreettisia ehdotuksiaan EU:n edistämiseksi. Perjantaina lupausta tästä ei kuitenkaan vielä kuultu.

Ilmoita asiavirheestä