Joensuu Joka viidennellä pohjoiskarjalaisella kotitaloudella on konkreettisia maksuvaikeuksia ja joka kuudes kertoo vaikeuksista selviytyä välttämättömistä menoista. Kahdella kolmasosalla ei ole taloudelliseen toimeentuloon liittyviä ongelmia, ilmenee Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kyselystä. Syksyn aikana tehtyyn kyselyyn vastaisi 2 200 kotitaloutta.
- Kansalaiskyselystä välittyvät työttömyys ja toimeentulopulmat sekä huoli nuorten poismuutosta ja palveluverkon rapautumisesta. Mutta vastauksista välittyvät myös kekseliäisyys, sopeutuminen ja voimavarojen löytäminen omasta asuinympäristöstä, kertoo tutkija Anne Eronen.
Perjantaina Joensuussa julkistetut tulokset ovat osa alueellisten hyvinvointikartoitusten sarjaa, joita Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on toteuttanut jo esimerkiksi Itä- Uudellamaalla, Koillismaalla ja Satakunnassa. Sarjaa julkaistaan nimellä Sitkeät Seutukunnat.
- Pohjoiskarjalaiset ovat tyytyväisiä erityisesti ihmissuhteisiinsa ja asuinympäristöönsä. Myös henkinen vireys ja mieliala koetaan myönteisinä. Puutteita koettiin omissa vaikutusmahdollisuuksissa, Eronen kertoo.
Muuttoherkkyys riippuu palveluista
Palvelujen saatavuus omasta kunnasta heijastuu selvästi muuttoaikeisiin. Väki pysyy kotiseudullaan, jos hyvinvointipalvelut toimivat. Yli viidennes kaikista muuttoa suunnittelevista piti syynä parempia palveluja, kyselystä ilmeni.
- Kymmenen prosenttia pohjoiskarjalaisista harkitsee muuttoa nykyisen asuinkuntansa alueella. Viidennes suunnittelee muuttoa asuinkuntansa ulkopuolelle, sanoo Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kehittämispäällikkö Elina Pajula.
Sosiaalipalveluiden tasapainoinen kehittäminen eri väestöryhmien tarpeisiin resurssien jaossa näyttää vastaajien mielestä jäävän liian vähälle huomiolle. Pajulan mielestä alueen menestyminen edellyttää, että tätä vinoumaa kuntien valinnoissa korjataan määrätietoisesti.
Seutupalveluihin ei luoteta
Pohjois-Karjalan kysely osoitti selvästi, että kansalaisten mielestä sosiaaliturvaetuuksien taso on riittämätön. Ongelmaan tarvitaan valtakunnallinen ratkaisu ja poliittinen sitoutuminen.
- Nykyinen tilanne tarkoittaa sitä, että erityisen raskaan taakan ensisijaisten etuuksien riittämättömyydestä joutuvat kantamaan Pohjois-Karjalan kaltaisten alueiden kunnat, sanoo Pajula.
Mielenkiintoinen tutkimustulos oli myös vastaajien arvio seudullisten palveluiden merkityksestä. Pohjois-Karjalan asukkaiden mielestä seudullisuus merkitsee palveluiden etääntymistä. Seudullista palvelutuotantoa on markkinoitu eräänä ratkaisumallina niukkeneviin resursseihin.