Sodankylä Saamelaiskäräjät haluaa, että selvitystyötä kaksikielisten suomalais-saamelaisten seurakuntien oikeudellisesta asemasta jatketaan. Vuoden 1994 alussa voimaan tullut uusi kirkkolaki mahdollistaa suomalais-saamelaisten seurakuntien perustamisen, mutta säännökseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen on vielä kesken.
Saamelaiskäräjien ja Oulun hiippakunnan piispan Samuel Salmen tapaamisessa Vuotsossa käräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm toivoi, että kaksikielisten seurakuntien oikeudellista asemaa selvittämään perustetun työryhmän työ saatetaan loppuun ja tarvittavat lainsäädännölliset muutosesitykset saatetaan kirkolliskokouksen käsittelyyn.
Vuonna 1997 Oulun hiippakunnan tuomiokapituli selitti kirkkolain nojalla Enontekiön, Inarin ja Utsjoen seurakunnat kaksikieliseksi suomalais-saamelaisiksi seurakunniksi, mutta kirkkohallitus katsoi kuitenkin, että asiaa tulisi vielä selvittää lainsäädännön kannalta. Vuonna 1997 vireille pantu lainsäädäntöä koskeva selvitystyö on yhä kesken.
Guttorm toivoi myös selvitettävän, onko saamelainen kirkkoneuvosto Suomessa tarpeellinen. Ruotsissa ja Norjassa toiminnassa olevat saamelaiset kirkkoneuvostot ovat koordinoivia elimiä, jotka ajavat kirkoissaan saamelaisasioita. Guttormin mielestä saamelaisen kirkkoneuvoston perustaminen helpottaisi ainakin maiden välistä yhteistyötä.
Saamelaiskäräjien käsittelyyn asia tulee tammikuussa. Vuonna 1999 kirkkolakiin tehdyn muutoksen tuloksena saamelaiskäräjät sai vuonna 2000 ensimmäisen kerran valita edustajansa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen. Sen sijaan Suomen ortodoksisen kirkkokunnan kirkolliskokoukseen kolttasaamelaisten edustaja ei vielä lain mukaan kuulu. Guttorm toivoi evankelis-luterilaisen kirkon vaikuttavan siihen, että myös koltat saisivat edustuksen oman kirkkonsa ylimpään päättävään elimeen.
Piispan vierailun keskeisenen asia oli vuotsolaisten toive omasta kappelista. Kylätoimikunnan puheenjohtaja Heikki Hirvasvuopio kertoi, että ensimmäisen kerran Vuotson kappelista puhuttiin jo 50 vuotta sitten. Nyt kylässä on seurakuntakoti, jonka Sodankylän seurakunta saneerasi UK-puiston entisestä toimistorakennuksesta.
Vuotsolaiset ovat laatineet kappelistaan jo epävirallisia piirustuksiakin. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio ja piispa antoivat kyläläisten hankkeelle täyden tukensa. Sodankylän kirkkoherra Matti Suomela kuitenkin piti nykyisiä tiloja riittävinä. Hänen mielestään seurakuntakoti palvelee hyvin myös jumalanpalveluspaikkana.
Tapaamisen yhteydessä piispa Salmi julkisti Lapsen Raamatun saamenkielisen laitoksen. Kirja on yhdeksäs ja samalla viimeinen Oulun hiippakunnan kasvatustoimikunnan saamenkielisen lasten- ja nuortenkirja -toimitusryhmän kirjoista. Kirja on toimitettu yhteispohjoismaisen projektin osana. Suomeen tulevan Lapsen Raamatun painosmäärä on 600 kappaletta.