Oulu Fennovoima Oy:n ydinvoimahanke pani veret kiertämään muuallakin kuin ydinvoimamarkkinoilla aktiivisessa puunjalostusteollisuudessa. Projektille suomalaiset kasvot antaneen Outokumpu Oyj:n energiatarpeet Tornion jaloterästehtaalla ovat nostattaneet intoa Meri-Lapin alueella.
"Tämä Perämeren kaarihan on pohjoisen Euroopan teollistumiskeskittymä, jossa käytetään paljon energiaa. Sen takia alueen, joka käyttää paljon energiaa, pitää myös kantaa vastuu energian tuotannosta, jos se on mahdollista", korostaa Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen ja kehottaa avoimeen, rakentavaan asenteeseen.
"Perämeren kaaren kuntien on ihan hyvä tätä asiaa vakavasti ja ennakkoluulottomasti pohtia, sekä arvioida mahdollisuuksiaan tällaisen ydinvoimalan sijoituspaikkana. Tietenkin täällä pohjoisessa meidän energiaintensiiviset laitokset ovat erittäin paljon riippuvaisia energiasta. Kysymys on, miten kalliiksi energia tulee ja minkälainen kannattavuus tulevaisuudessa on."
Lotvonen uskoo, että Perämeren kaarella useampikin paikka täyttää sijoituspaikalle asetetut ehdot.
Fennovoima Oy:n takana ovat Outokumpu, ruotsalainen kaivos- ja sulattoyhtiö Boliden, Rauman Energia, voimayhtiö Katternö sekä saksalainen Eon, joka sai kirvelevästi nenilleen Loviisan kaupunginvaltuustossa huhtikuussa. Eon omistaa uudesta ydinvoimayhtiöstä kolmanneksen.
"Olemme Eonin kanssa käyneet neuvotteluja jonkin aikaa. Se Loviisan tonttijuttu oli kuitenkin Eonin oma, se ei ollut meidän. Pian sen jälkeen", kertoo projektia johtava Mikko Rintamäki, joka "siviilissä" työskentelee Outokumpu Oyj:n energiajohtajana. Kiirettä kuvaa se, että Fennovoima Oy on oikeasti Outokumpu Alueverkko Oy:n aputoiminimi.
Sekä tonttiasiaa että yhtiön organisoitumista valmistellaan. Sijoituspaikka tiedetään kuumaksi perunaksi ja siksi on tietoisesti pyritty avoimuuteen.
"Ensimmäinen vaihehan on tämä periaatepäätös ja luvitusvaihe. Tässä ei vielä ruveta kaivamaan kuoppaa mihinkään. Edellytyksenä on paikka, joka täyttää ehdot ja jonka asukkaat haluavat ja ovat valmiita, että sinne tulee tällainen laitos", Rintamäki korostaa.
"Tämä on sillä tavalla selkeä, että tarvitaan tietyt tekniset ja viranomaisedellytykset, on jäähdytysvesi, kantaverkko sekä Stukin (Säteilyturvakeskuksen) ja muiden viranomaisten vaatimukset. Sen lisäksi tarvitaan maanomistaja, joka myy ja kunta, joka haluaa ja hyväksyy, että laitos tulee."
Aikataulu on tiukka, tuotanto käynnistyisi 2016-18 ja työolettamana on 1 600 megawattitunnin teho.