Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukset vilkastuivat Pohjois-Suomessa kymmenisen vuotta sitten, mutta töitä alueiden siivoamisessa riittää vielä vuosiksi.
Riskikohteita listattiin 90-luvulla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueelta 1300 ja Lapin ympäristökeskuksen alueelta 600.
Vaikka useita kymmeniä kohteita on siivottu kuntoon vuosittain, edelleenkin niitä on ympäristökeskusten alueella olevissa kunnissa yhteensä yli tuhat.
Luku on pysynyt korkeana osittain sen vuoksi, että koko ajan paljastuu myös uusia pilaantuneita alueita, ympäristökeskuksista kerrotaan.
Joukossa tosin on jonkin verran sellaisia kohteita, joissa kunnostustarvetta ei ole. Lievemmin pilaantuneista alueista haitta-aineiden uskotaan häviävän luonnon mekanismien avulla.
Kunnostuksiin tuli vipinää koko maassa, kun valtio ja kunnat alkoivat myöntää rahoitusta kiireellisimpiin kohteisiin viime vuosikymmenen puolivälissä.
"Huoltoasemien pilaantuneiden maiden vaihto on työllistänyt eniten viime vuosina, mutta nyt sillä rintamalla alkaa hiljentyä", hydrogeologi Heikki Hautala Lapin ympäristökeskuksesta toteaa.
Hän arvioi, että jatkossa kunnostuksissa korostuvat entiset varasto- ja teollisuusalueet, jonne taajamien rakentaminen on alkanut levitä.
"Haitta-aineiden normisto on asuinkäyttöön tulevien alueiden kaikkein tiukin."
Lisäksi ampumaratojen ja erilaisten puutarha-alueiden kunnostaminen on nousemassa ajankohtaiseksi maaperän lyijyn ja torjunta-ainejäämien vuoksi.
Hautala toteaa haitta-aineiden haitallisuudesta saadun uuden tiedon tuoneen myös lisävivahteita kunnostuksiin
"Dioksiinien ja furaanien paljastuminen supermyrkyiksi on saanut aikaan uusia kierroksia monissa kohteissa, lähinnä saha-alueilla, joita oli jo ehditty kunnostaa kloorifenoleiden takia."
Käsittelyalueet
tarpeen
Tavallisin pilaantuneiden maiden kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa saastunut osa poistetaan ja korvataan puhtaalla maalla.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja Tarja Savela kertoo, että kunnostusten toteuttamista pohjoisessa on edistänyt se, että kuntiin on alettu perustaa pilaantuneiden maiden käsittelykenttiä. Niitä löytyy esimerkiksi Ylivieskasta ja Kiimingistä.
Kustannukset menevät hänen mukaansa yleensä pilaajan piikkiin, mutta moniin hankkeisiin on mahdollisuus saada edelleen myös valtion ja kunnan tukea.
Käytöstä poistettavien tai jo suljettujen huoltamoalueiden saneerauksiin on oma rahoituksensa, jota kanavoidaan öljyalan palvelukeskuksen Soili-projektin kautta.
Lainsäädäntö
tiukentuu
Hiljattain julkaistussa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä maa-alueiden kunnostusten arvioidaan nielaisevan Suomessa 50-70 miljoonaa euroa vuodessa ainakin seuraavien parinkymmenen vuoden ajan.
Vuosien 2005-2025 kokonaiskustannukset ynnätään 1,2 miljardiksi euroksi. Asukasta kohden laskettuna summa on kymmenisen euroa vuosittain, mikä on eurooppalaista keskitasoa.
Nykyisin hankkeet edistyvät suunnilleen 450 kohteen vuositahtia. Pilaantuneita maita kunnostetaan vuosittain yhteensä noin 500 000 tonnia.
EU:n uuden kemikaalilainsäädännön avulla terveyden ja ympäristön suojelua pyritään tehostamaan. REACH-asetuksella kemikaalien valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan selvittämään aineidensa vaarat ja arvioimaan käytöstä aiheutuvat riskit.
"Tämä auttaa välttämään niitä korkeita kustannuksia, jotka syntyvät, jos haittoja joudutaan korjaamaan jälkikäteen" neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä ympäristöministeriöstä sanoo.
Asetus tullee voimaan vuonna 2007. Kemikaalit on tarkoitus rekisteröidä 11 vuoden aikana.
Asetuksen toimeenpano maksaa elinkeinoelämälle 2,8-5,2 miljardia euroa.
Terveyshaittojen ja ympäristön pilaantumisen vähenemisestä syntyvien hyötyjen arvioiminen on hankalampaa, mutta komission laskelmien mukaan kokonaishyöty voisi nousta 50 miljardiin euroon 30 vuoden aikana.