Rovaniemen kaupunki verottaa keskituloista palkansaajaperhettään tänä vuonna enemmän kuin mikään muu maakunnan pääkaupunki. Rovaniemellä maksetaan kunnallisia veroja 1 071 euroa enemmän kuin vähiten verottavassa Helsingissä.
Maan kalleimmin verottavat kunnat ovat puolestaan Savukoski ja Pelkosenniemi. Siellä keskituloinen palkansaajaperhe maksaa veroa vajaan 19 000 euron tuloista 2 255 euroa enemmän kuin palkansaajaperhe Kauniaisissa. Veronmaksajien keskusliiton selvityksessä Lappi yleensäkin on korkean verotuksen aluetta samoin kuin Keski-Pohjanmaa.
Rovaniemi nousi maakuntien pääkaupungeista ankarimmaksi verottajaksi nostettuaan viime vuonna veroprosenttia neljännesprosentin. Veronmaksajien keskusliiton kahdessa aikaisemmassa selvityksessä Rovaniemi on ollut kakkossijalla Kokkolan jälkeen. Nyt osat vaihtuivat Kokkolan sijoittuessa toiseksi.
Oulu oli verottamisessaan viidenneksi edullisin, kun vertailtavana oli 19 maakunnan pääkaupungit. Verotuksen tasoa tutkittaessa otettiin huomioon kunnallisveroprosentin lisäksi kirkollisvero ja kiinteistövero.
Korkealla prosentilla
saa palvelua
Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin puolustelee Rovaniemen korkeaa verotusta tämänhetkisen korkean palvelutason ylläpitämisellä. Savukosken kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara sanoo, että Savukoski pystyy tarjoamaan kohtalaisen hyvät peruspalvelut jonottamatta. Samaa vakuuttaa kunnanjohtaja Pauli Laurila Pelkosenniemeltä.
"Sairaalaan pääsee, koulussa on tilaa ja vanhukset saavat hoitoa yksilöllisesti", Laurila vakuuttaa.
Rovaniemi ei halua olla ankarimman verottajan listan kärjessä, mutta kaupunginjohtajan mukaan tämänhetkinen taloustilanne ei mahdollista verotuksen alentamista. Rovaniemellä työskennellään kuitenkin koko ajan kaupungin talouden vakauttamiseksi ja menojen hillitsemiseksi. Työtä tehdään määrätietoisesti elinkeinopolitiikan ja työmahdollisuuksien edellytysten parantamisella sekä palvelujärjestelmiä tehostamalla.
Gardin ei halua arvioida, miten paljon korkea verotusaste vaikuttaa asuinpaikan valintaan, sillä sen ratkaisee jokainen perhe itse.
"Tutkimukset valtakunnallisesti kertovat, että ihmiset arvostavat hyvää palvelutasoa ja niiden saatavuutta ja ovat valmiita sen vuoksi maksamaan veroja", Gardin toteaa.
Kauniaisen ja Savukosken veroasteen tuloksista voi päätellä, miten eriarvoisia ihmiset eri puolella maata ovat. Aarrevaara sanoo korkean verotuksen johtuvan pääsääntöisesti yhteisöverojen rajusta leikkauksesta ja toimista talouden vakauttamiseksi. Aarrevaara kertoo, että ensi syksynä arvioidaan voidaanko veroastetta laskea. Pelkosenniemellä sellainen ei mahdollista ainakaan lähiaikoina.
Yli 10 000
euroa vuodessa
Rovaniemellä palkansaajaperhe maksaa kunnallisia veroja 10 309 euroa vuodessa, Oulussa 9 521 euroa ja alhaisimman veron kaupungissa Helsingissä 9 238 euroa. Tutkimuksen laatinut ekonomisti Jenni Oksanen sanoo, että käytännössä kevyempi verotus palauttaa helsinkiläisille kuitenkin vain osan kalliin asumisen aiheuttamista menoista.
"Jos verotus vielä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään", Oksanen toteaa.
Vertailukunnista alhaisin kunnallisveroprosentti maakuntien pääkaupungeissa on Helsingissä, 17,50 ja korkein Rovaniemellä, 19,25. Korkeinta kirkollisveroa maksetaan Kajaanissa, Kokkolassa, Kotkassa. Lahdessa, Porissa, Rovaniemellä ja Seinäjoella. Korkeimman kiinteistöveron Helsingissä keskituloinen palkansaaja maksaa yli kaksinkertaisen määrän alhaisimpaan kiinteistöveroon Porissa.
Keskivertopalkansaajaperhe on sellainen, jossa toinen ansaitsee noin 32 500 euroa ja toinen noin 26 400 euroa vuodessa. Perhe asuu rivitalossa esikaupunkialueella.
