"Ei näytä hyvältä", tutkija Satu Helakorpi totesi ja heijasti taululle elintapojen muutosta kuvaavia käyriä Kansanterveyslaitoksen (KTL) tiedotustilaisuudessa torstaina.
Kun elintavat ovat Suomessa 70-luvun jälkeen yleisesti kohentuneet, Lapissa ja Kainuussa kehitys on ollut monilta osin hitaampaa kuin muissa maakunnissa. Terveyseroja ei ole saatu kurottua umpeen.
Tupakka käryää noin joka kolmannen Lapin miehen suussa, kun muualla maassa päivittäin tupakoivien miesten osuus on pudonnut 70-luvun lopun 35 prosentista noin 25 prosenttiin. Naisten tupakointi on tutkimusjakson aikana lisääntynyt koko maassa. Keskimäärin joka neljäs suomalainen nainen polttaa päivittäin.
Terveelliset ruokatottumuksetkaan eivät ole iskostuneet lappilaisten ja kainuulaisten mieliin yhtä hyvin kuin etelässä ja lännessä. Pohjoisen miehet nipottavat esimerkiksi kasviksille. Uskollisimpia kasvisten rouskuttajia ovat Suomessa naiset, joista yli 40 prosenttia syö niitä päivittäin, mutta Lapin miehistä reilut 15 prosenttia ja kainuulaisveljistä noin joka neljäs.
Leipärasvoissa on tapahtunut huikea edistys. Noin 80 prosenttia suomalaisista voitelee leipänsä terveellisellä kevytlevitteellä tai ei käytä rasvaa ollenkaan, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kehitys on ollut hitaampaa kuin maassa keskimäärin.
Myös rasvaton tai ykkösmaito tekee kauppansa sekä miehille että naisille.
Kainuulaiset pärjäsivät muuta Suomea paremmin vain vapaa-ajan liikunnassa. Käyrät eivät kerro, johtuuko se todellisesta liikunnan ilosta vai esimerkiksi siitä, että julkista liikennettä on vähän tai ei lainkaan ja että lähin elintarvikekauppa voi olla kymmenien kilometrien päässä.
Alkoholia käytetään suhteessa eniten pääkaupunkiseudulla, ja länsirannikolla vähemmän kuin maassa keskimäärin. Alkoholinkulutus on kuitenkin tutkijoille kova pähkinä purtavaksi, sillä luvut eivät paljasta koko totuutta.
"Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Kainuun välillä ei ole eroa ainoastaan alkoholimäärissä, vaan myös käyttötavoissa. Kovaan kertajuomiseen liittyy paitsi humalaongelma myös suurentunut sydäntautiriski", KTL:n pääjohtaja Pekka Puska totesi.
Puska ei tuuleta mietojen juomien kulutuksen kasvulle. Puolet puhtaasta alkoholista juodaan Suomessa oluena ja noin neljännes tulee viineistä. "Yhtä useammin varsikin nuoret ja naiset alkoholisoituvat miedoilla juomilla. Ei riitä, että puhutaan väkevistä, vaan pitää tutkia alkoholinkulutusta kokonaisuudessaan ja miettiä ratkaisuja siltä pohjalta."
Kansanterveyslaitos on seurannut aikuisväestön elintapojen ja terveyskäyttäytymisen muutoksia eri maakunnissa vuodesta 1978 lähtien. Tutkijat ovat nuuskineet joka vuosi tuhansien suomalaisten jääkaappien ja ruokakomeroiden sisältöä, tentanneet tupakasta, väkijuomista ja liikunnasta, laskeneet suussa olevat hampaat ja tiukanneet harjaamiskertoja. Viimeksi on alettu udella pyöräilykypärän käyttöä.
Vuosien mittaan on kertynyt valtava tietopankki, joka osoittaa, mihin suuntaan elintavoissa mennään, mutta ei ohjaa, miten vikasuuntaa voisi korjata.
"Me tuotamme tutkimusmateriaalia ja autamme tarvittaessa tiedon tulkinnassa ja kanavoimme laitoksen asiantuntemusta maakuntiin, mutta on parempi, että keinot ja ratkaisut terveyden edistämiseksi pohditaan Lapissa tai Kainuussa tai Pohjamaalla eikä täällä Helsingin norsunluutornissa", Pekka Puska totesi.
"Moni hyvä kehitys pysähtyi Suomessa 2000-luvulla. Ylipaino lisääntyi, veren kolesterolitason lasku pysähtyi ja tupakointi kääntyi eräiltä osin jopa huonompaan suuntaan. Uskomme ja toivomme, että asioissa päästään jälleen eteenpäin", Puska kertoi ja paljasti syöneensä aamulla ruispuuroa pääministeri Matti Vanhasen kanssa.
Siitä, mistä puurokupin ääressä keskusteltiin, Puska ei suostunut sanomaan halaistua sanaa.