Nuorten lääkärien ja eritoten lääketieteen kandidaattien asenne terveyskeskustyöskentelyä kohtaan poikkeaa Pohjois-Suomessa esimerkiksi Helsingin tilanteesta. Pohjoisessa ollaan valmiita menemään haastavaan kesätyöpaikkaan.
"Viime vuonna Lääkäriliiton jäseneksi kutsumistilaisuudessa Oulussa kaikki kädet nousivat, kun kysyttiin, ketkä menevät terveyskeskukseen töihin. Helsingissä ei noussut yhtään", neuvottelupäällikkö Mikko Kangas Lääkäriliiton edunvalvontatoimialan puolelta paljastaa. "Sijaistilanne on pohjoisessa kiitettävällä tasolla."
Riitta Keskitalo, Suomen Lääkäriliiton aluepäällikkö Oulusta, vahvistaa Kankaan näkemyksen.
"Lähes kaikki neloskurssilaiset olivat lähdössä perusterveydenhuoltoon ja vain ihan pieni osa sairaalaan. Täällä Oulussa opiskelijat käyttäytyvät ihan eri lailla kuin muualla Suomessa. Täällä uskalletaan", Keskitalo linjaa. Hän toimii Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin alueilla.
Viime elokuussa Keskitalo soitti kaikki alueen kuntansa läpi. Soittokierros tuotti iloisia uutisia.
"Synkimmiltäkin alueilta sanottiin, että lääkärit ovat voineet pitää rästejään ja vuosilomiaan pois, koska sijaisia on riittävästi. Tänä vuonna on ollut tarjolla lääkäreitä enemmän kuin on voitu ottaa. Enää ei riittänyt, että soitti yhteen työpaikkaan."
Muutos tapahtuu
hitaasti
Vaikka isoja kursseja kypsyy myös jatkossa työntekoikään, ongelmia riittää virkojen täyttämisessä. Esimerkiksi erikoislääkäriksi valmistutaan keskimäärin 12 vuotta yliopistotutkinnon suorittamisen jälkeen.
"Ylipäätään perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen tuottaminen on muuttumassa: nuoret lääkärit hakeutuvat töihin yhä enemmän keikkafirmojen kautta. Kunnalliseen virkasuhteeseen ei ole tunkua."
Neuvottelupäällikkö Mikko Kankaan mielestä onnistuneet kesätyöt terveyskeskuksissa ovat ainoa mahdollisuus saada valmistuneita lääkäreitä niihin töihin.
"Siksi on tärkeää, että kandidaateista pidetään hyvää huolta ja että he saavat hyvän työhönohjauksen ja apua tarvittaessa. Pohjoisessa on tilanne siinä suhteessa kiitettävällä tasolla", Kangas kehuu.
Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän johtava ylilääkäri Jouko Mattila Ylivieskasta muistuttaa, että neloskurssilaiset vaativat erityistoimia terveyskeskuksen vakituiselta väeltä: eritoten perehdyttämistä.
"Yleisesti ottaen näitä neloskurssin kandeja on ollut hyvin tarjolla. Se on ongelma, että heillä on opiskeluvaihe vielä kiusallisen kesken terveyskeskustyötä ajatellen. Käytännön kokemus ja kova rutiini puuttuvat. Täällä voi olla hyvinkin haasteellisia potilaita, eikä päivystyksessä aina ole vanhempaa työvoimaa saatavissa."
Kandidaattien ammattitaitoa tai pätevyyttä Mattila ei kuitenkaan kyseenalaista.
Apua ja tukea
luvataan
Ylivieska-Alavieska-Sievi-akselille palkataan kuusi lääkärin sijaista. Jouko Mattila lupaa, että apua ja tukea löytyy tarvittaessa.
"Sellaista tilannetta ei tule, ettei apua saisi ainakin puhelimella. Tietysti potilaan näkeminen olisi parempi juttu."
Mattila sai vastata sijaiskyselyihin edellisvuosia enemmän. Tarjontaa riitti moninkertaisesti palkattuun määrään nähden.
"Oli aikoja, jolloin ei yksinkertaisesti ollut ketään saatavissa töihin. Eritoten neljä vuotta sitten tilanne oli paha. Kesäsijaisten saanti oli tosi kortilla."