Tornio liittyy niiden kuntien joukkoon, jotka purkavat asuintalojaan. Pirkkiönkadun varrelta hävitetään kaksi kaksikerroksista rivitaloa, joissa on 24 asuntoa. Tornion Krunni Oy:n toimitusjohtajan Hannu Kannon mukaan purkupäätös ei aiheuta ristiriitoja. Kertaalleen peruskorjattuja, mutta kehnoon kuntoon asuttuja rakennuksia ei kannata korjata ja asukkaat voidaan sijoittaa naapuritaloihin.
Purkulistalla on myös puutalo kaupungin keskustassa Porthaninkatu 10:ssä ja "mahdollisesti myös jotain muuta", joista päätöksiä ei ole vielä tehty.
Uutta käyttöä
etsitään projektilla
Valtion asuntorahastolla on meneillään ensi vuoden loppuun kestävä Asuntojen käyttöaste-projekti, jossa on mukana 40 kuntaa. Niistä vuokra-asuntojaan on tähän mennessä ilmoittanut purkavansa kolme, jotka kaikki ovat Pohjois-Suomesta.
Kemijärvellä poistuu 70, Torniossa 38 ja Raahessa 112 eli yhteensä 220 asuntoa. Lisäksi parhaillaan puretaan Äkäsjokisuulla sementtitehtaan peruja olevaa kolmea kerrostaloa eli 42 huoneistoa. Rakennukset omistaa Finnsementti Oy.
Projektin avulla tyhjille asunnoille etsitään uutta käyttöä esimerkiksi palveluasuntoina tai myymällä niitä muuhun kuin vuokra-asuntokäyttöön. Ellei järkevää käyttöä löydy, purkamiskuluista voi saada puolet valtiolta ja valtion lainojen loppusummasta puolet anteeksi. Tyhjistä kerrostaloista on tehty palvelukoteja ainakin Kemissä.
Tornion purettavat rivitalot on rakennettu 1967-69 ja peruskorjattu 1980-luvun alussa.
Liki 1 500 vuokra-asuntoa eri yhtiöidensä kautta omistava Tornio on asuntojen suhteen kaksijakoisessa tilanteessa. Vanhoja ja vajaakäyttöisiä pitäisi purkaa, mutta myös rakentaa uusia vinhasti kehittyvän Haaparannan vanavedessä.
Kanto laskee, että jos väkilukutavoite, 23 000 asukasta, toteutuu vuoteen 2010 mennessä, uusi asuntoja tarvitaan 600. Esimerkiksi omakotitaloja valmistuu Tornioon tänä vuonna yli 80 ja rakenteilla on liki 70 kerrostaloasuntoa.
Kemijärvi myynyt
60 asuntoa
Ehkä maan suurimmassa ongelmakunnassa Kemijärvellä puretaan parhaillaan 24 asunnon kerrostaloa Kallaanvaarassa. Se rakennettiin 1963 sellutehtaan väelle. Kun tehtaan väki väheni, kaupunki osti rakennuksen, koska muu teollisuus, Salcomp muiden mukana, oli nousukierteessä. Purkutalon vieressä on toinen samanlainen, jolle suunnitellaan samaa kohtaloa ensi vuonna, toimitusjohtaja Seppo Ylitalo Kiinteistö Oy Kemijärven Vuokrataloista kertoo. Kolmaskin tyhjä kerrostalo samalla mäellä säästettäneen.
Kemijärvellä on tyhjillään 190 vuokra-asuntoa, joista myyntiin on pantu 40. Vuoden 2003 jälkeen kaupunki on saanut kaupaksi 60 vuokra-asuntoa.
Kolarissa purettiin jo vuosia sitten kolme rivitaloa. Vaikka kunnan keskustassa on tyhjillään kaksi kerrostaloa eli 22 asuntoa, purku-uhkia ei tällä erää ole, asuntosihteeri Helmi Jatkola kertoo. Kunta odottelee valtionkonttorin rahoituspäätöksiä, jotta asunnot voitaisiin panna myyntiin. Kolarissakin asunnot tyhjenivät jo vuosia sitten, kun porttinsa sulkivat sementtitehdas ja Rautuvaaran rautakaivos.
Kiinteistö Oy Kummatissa Raahessa naputellaan juuri tarjouspyyntöjä rakenne- ja lvi-suunnittelijoille 112 asunnon purkamiseksi. Se tehdään ainutlaatuiseen raahelaistyyliin eli leikkaamalla asuintaloista kerros tai kaksi. "Kallein osa jätetään siis maan sisään", toimitusjohtaja Leo Sassi kuvailee.
