Routavauriot haittaavat junaliikennettä useilla Pohjois-Suomen rataosuuksilla. Koko maan pahimmat routavauriopaikat löytyvät Oulun ja Ylivieskan väliltä. Junien myöhästymisten arvioidaan olevan 20-40 minuuttia Pohjanmaan radalla.
Myöhästymiset koskevat etenkin Ouluun saapuvia junia, ja keskimääräinen myöhästymisaika on 15 minuuttia.
Rataverkostonjohtaja Markku Nummelin ratahallintokeskuksesta kertoo, että Eskola-Oulu-väli on tällä hetkellä vaikein Suomessa.
"Yhteensä vauriopaikkoja on Eskolan ja Oulun välillä on parikymmentä", Nummelin toteaa.
VR Osakeyhtiön liikennepäällikkö Mauno Haapala muistuttaa, että Pohjanmaan radalla suurin sallittu nopeus routavauriokohdissa on nyt 80 kilometriä tunnissa, kun se normaalisti on 140 km/h.
Ylivieskan pohjoispuolella junan nopeutta pitää hiljentää 50 kilometriin tunnissa noin 7 kilometrin matkalla. Nopeusrajoituksia käytetään Pohjanmaan radalla vielä muutaman viikon.
Myös Lapin radoilla on routaongelmia
Routatilanne radoilla on tänä vuonna poikkeuksellisen huono pakkastalven jälkeen. Viime kevättalvella Suomessa ei ollut juuri ollenkaan vastaavia pulmia.
Kaikkiaan rataverkossa on nopeusrajoituksia 42 kilometrillä.
Oulun pohjoispuolisilla alueilla routavaurioita on Tuiran ja Haukiputaan välissä 500 metrin matkalla, jossa nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa.
Tornion ja Kemin välissä routavaurioita on kolmessa paikassa 1,1 kilometrin matkalla. Näissä nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa.
Rovaniemi-Kemijärvi-välillä vaurioita on 400 metrin matkalla, jossa junan nopeutta pitää laskea 50 kilometriin tunnissa.
Roudan vaurioittamaa rataa korjataan kiilauksilla, jolla loivennetaan roudan nostamaa rataa.
Raiteen kohoaminen huomataan yleensä joko tavallisesta veturista tai rataverkon kuntoa mittaavasta raiteenmittausjunasta. Kohouma on yleensä 7-8 milliä normaalista raiteen liikkumavarasta, joka on noin 1 cm.
Korjaustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä jopa 3 millimetrin poikkeaman kyseessä ollessa, sillä radan käyttönopeus ja sijaintipaikka merkitsevät paljon. Kevään edetessä ongelmat yleensä poistuvat, kun jää sulaa.
Routavaurioiden korjausmiehistöön kuuluu yleensä kolme jäsentä. Korjauspaikalle mennään joko maantiekalustolla tai rata-autolla.
Radankorjauskiila on valmistettu muovista, kun kyseessä on betonipölkyillä oleva rata. Korjaustoimenpiteessä ratakiskoa kohotetaan hieman, jonka jälleen kiskon ja pölkyn väliin asetetaan kiila.
Tätä ennen ratakiskon kiinnitystä on hieman höllennetty.
"Kohotukseen käytetään tunkkia. Koko korjausprosessiin ei yleensä kulu paljoa aikaa", vastaava työnjohtaja Tapio Salo VR-Radasta kertoo.
Koko radan korjaus on kallis operaatio
Kiilan asennuksen jälkeen kiinnitetään raide uudelleen paikalleen. Kun routa on häipynyt maasta, kulkee korjausporukka ottamassa kiilat pois pölkkyjen alla. Salo arvioi, että tähän puuhaan lähdetään toukokuun loppupuolella.
Pohjanmaan radan ongelmaksi on muodostunut raiteen alla sijaitseva noin 40-vuotias sepelikerros, joka on hioutunut hienoksi ja vettä läpäisemättömäksi.
"Tämä pitäisi vaihtaa karkeaan sepeliin, jonka vesi läpäisee", rataverkostonjohtaja Nummelin sanoo.
Perusteellinen Pohjanmaan radan korjaus ratahallintokeskuksen mukaan tulisi maksamaan noin 500 miljoonaa euroja.