Pohjoisen asukkaat maksavat veroja Etelä-Suomessa asuvia enemmän. Verotus ei kuitenkaan paljasta elinkustannusten eroja.
Lapin pääkaupunki Rovaniemi on ankarin verottaja maakuntien pääkaupungeista. Savukoskella ja Pelkosenniemellä asuvat joutuvat maksamaan tuloveroja kaikkein eniten. Näissä kunnissa keskituloinen perhe maksaa samoista tuloista tuloveroja 2 255 euroa enemmän kuin Kauniaisissa. Kun asukkaita on vähän, väestön ikärakenne epäedullinen ja työttömyys korkea, verorasitus kohdistuu vähäiselle aktiiviväestölle. Tilannetta eivät kansalaisen kannalta paranna edes toimivat kunnalliset peruspalvelut ja alhaiset elinkustannukset.
Keskiverto helsinkiläisperhe maksaa Veronmaksajien keskusliiton tutkimuksen mukaan kunnallisia veroja vähemmän kuin yhdessäkään toisessa maakunnan keskuksessa. Veroetu kuitenkin hupenee muuta maata huomattavasti kalliimpaan asumiseen.
Veronmaksajien keskusliiton tutkimuksen tavoitteena on herätellä kunnallispäättäjien kustannustietoisuutta. Samalla tarjotaan kuntalaisille vertailutietoa, jotta ne pystyisivät arvioimaan oman kuntansa palveluja ja niiden hintaa.
Korkeimpia kunnallisveroja maksetaan Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa. Keski-Pohjanmaalla asuva keskituloinen palkansaaja maksaa veroja 340 euroa enemmän kuin Uudellamaalla asuva. Rovaniemi korotti viime vuonna veroprosenttia ja nousi maakuntien ykkösverottajaksi. Oulu taas on maakuntien pääkaupungeista viidenneksi edullisin verottaja.
Verotuksen taso on kuitenkin vain yksi perheen toimentulon mittari. Toinen asia on, mitä palveluja verojen vastineeksi kunta kykenee järjestämään. Tässä suhteessa Pohjois-Suomi on viime vuosiin saakka menestynyt kohtuullisesti. Kansanterveyslain ja peruskoulun toteuttaminen aloitettiin pohjoisesta. Nämä palvelut ovat vieläkin kohtuullisia, vaikka lääkäripula vaivaa terveyskeskuksia ja palvelujen saatavuus on muutenkin hidastunut.
Kuntien palvelujen hinnoissa on myös merkittäviä eroja. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden ovat tuhat euroa kalliimpia kuin Seinäjoella. Ero Rovaniemeen on noin 700 euroa ja Ouluun 800 euroa. Lasten päivähoitokin on kalleinta Helsingissä. Perusopetuksessa kuntien väliset erot ovat kohtuullisia.
Jokseenkin uusi ilmiö on, että palkansaajien kunnallisverotus on kehittynyt erilaiseksi eri tuloluokissa. Kunnallisveron osuus on pienituloisilla laskenut viime vuosikymmenen alusta lähtien, suuremmissa tuloluokissa se on pysynyt ennallaan. Kunnallisvero, jota aiemmin oli selkeä tasavero, on kehittynyt progressiiviseksi. Tämä merkitsee sitä, että hyvätuloisten kokonaisverorasitus on suhteellisesti kiristynyt.
Viime vuonna kunnille kertyi verotuloja arviolta 13,5 miljardia euroa. Se kattaa puolet niiden tuloista. Loput tuloista saadaan maksuista, valtionosuuksista ja lainaamalla. Kunnat myös tasaavat verotuloja keskenään, jotta kansalaisten palvelut olisivat kuta kuinkin samantasoisia asuinpaikasta riippumatta. Yli 70 kuntaa luovuttaa rahaa muille. Suurin maksaja on Helsinki, mutta myös Oulu ja Tampere kuuluvat luovuttajien joukkoon. Esimerkiksi Rovaniemi hyötyi viime vuonna verotulojen tasauksesta.
Valtion ja kuntien taloussuhteita säätelevät hyvin sekavat järjestelmät. Niitä on selkeytettävä. Kuntien täytyy tietää tarkasti, paljonko ne saavat rahaa valtionosuuksina ja millä perusteilla. Verotulojen tasausta on uusittava niin, ettei sen kautta siirretä rahaa valtiolle, kuten nyt tapahtuu. Tasausveroja ei myöskään pidä periä tarvetta enempää. Siksi tasausvähennysprosentti olisi muutettava liukuvaksi.