Tampere "Kun kirjoittaa kaupan kulmasta, on hyvä tietää myös, mitä on kulman takana."
Zen Cafén keulahahmo ja sanoittaja Samuli Putro sytyttää tupakan tamperelaisen hotellin aulabaarissa. Puheissaan hän palaa lapsuutensa maisemiin Raaheen.
Putro on kuvittanut teksteissään ahkerasti kotiseutuaan: hän on kirjoittanut peltomaisemista ja jokivarsista, kaupoista ja kylänraitista. Tekstien taustalla on usein todellinen paikka tai tapahtuma. Samuli Putro tietää mitä kulman takaa paljastuu.
Nyt, kauempaa katsoessaan, hän määrittää suhteensa kotiseutuunsa yksiselitteisesti.
"Nostalginen."
Tuo nostalgia on luonut oman tunnistettavan sävynsä Putron teksteihin. Kolmessatoista vuodessa pikkukaupungin kuvaus on nostanut Zen Cafén pienen piirin yhtyeestä yhdeksi koko maan suosituimmista bändeistä.
Pikkukaupunki
evästi matkaan
Matka suosioon on ollut pitkä, monessakin mielessä. Samuli Putron tie on vienyt vähitellen Raahesta Turun kautta Helsinkiin. Mukaan Raahesta lähti aikoinaan myös pikkukaupunkimainen alemmuudentunto.
"Aluksi isommat ympyrät hirvittivät. Ajattelin etten ole mitään. Mutta vähitellen, kun huomasin selviytyväni, tuli hyvä olo. Sitä tunnetta helsinkiläisen on vaikea ymmärtää."
Alkuaikoina yhtyeellä oli välillä pitkä matka myös yleisön eteen. Oulu oli tuolloin merkittävä keikkapaikka ihan käytännön syistä: Oulusta tienattiin pakettiauton diesel-rahat pohjoisen turneelle. Myöhemmin monet vaikeudet ovat kuitenkin kääntyneet vahvuudeksi.
"On opittu tulemaan toimeen tilanteen kanssa. Ei vaadita mahdottomia. Kai se asenne on lähellä nöyryyttä. Mutta eihän pohjalainen ylpeyskään ole uhoa."
Pohjoisessa näkee vähemmän
Pohjanmaan paljas lakeus on jättänyt jälkensä myös Samuli Putron ilmaisukieleen.
"Pohjoisessa kasvetaan yksinkertaiseen maisemaan: nähdään kauas mutta vähemmän. Etelässä visuaalinen tarjonta on paljon värikylläisempää. Pohjoissuomalaisten kirjoittajien teksteissä maisemat ovat selkeitä."
Samaa pohjoisen selkeyttä hän näkee myös Tommi Liimatan tai A. W. Yrjänän teksteissä.
Uudella Laiska, tyhmä ja saamaton -levyllä pohjalaiseen latomaisemaan viitataan suoraan vain yhdessä kappaleessa. Eteläsuomalainen ravintolamiljöö on korvannut joet ja kauppojen kulmat. Alkoholi onkin väistämättä yksi uuden levyn pääteemoista.
Alkoholi tuo levyn kokonaisuuteen yhden merkittävän tunnetilan. "Se on syyllisyys. Syyllisyys sysää ihmiset riittämättömyyden kierteeseen."
Musiikki avasi
uusia ovia
Samuli Putro kertoo rakastuneensa musiikkiin vuonna 1985. 1980-luvun Raahessa musiikki antoi nuorelle miehelle mahdollisuuden kurkistaa kokonaan uudenlaiseen maailmaan.
Samalla ujolle pojalle tuli tilaisuuksia tutustua ihmisiin, löytää kontakteja, etsiä elämyksiä.
"Tämä elämyksellisyys on musiikissa kaikkein olennaisinta. Se pitäisi aina muistaa."
Ratkaiseva käänne yhtyeen historiassa oli Ua Ua -albumin ilmestyminen vuonna 1999. Siitä lähtien Zen Café on saanut nauttia vankkaa kansansuosiota. Keikoille on ehtinyt kasvaa jo kokonaan uusi Zen Café -sukupolvi.
"Parhaimmillaan suosio saattaa tarkoittaa kuulijakunnan pysyvyyttä. Se on myös tavoitteistamme suurin. Tosiasiassa harva biisi kuitenkaan elää kymmentäkään vuotta", Putro muistuttaa.
Kuin maaseutu-matkailua
Vaikka pikkukaupunki on jäänyt taakse, pikkukaupungin henki on edelleen säilynyt teksteissä.
"Eteläsuomalaisille monet tekstit tuntuvat olevan jonkinlaista maaseutumatkailua."
Lisäksi etelässä teksteihin suhtaudutaan vakavan analyyttisesti. Pohjoissuomalainen huumori ei tunnu löytävän aina ymmärrystä muualla.
"Huumoria meidän tuotannosta ei löydetä koskaan. Omasta mielestämme olemme kuitenkin hyvinkin hauskoja."
Vapun aattona Zen Café palaa takaisin lähtöasemiin, Raaheen. Kotipaikkakunnalle palaaminen jännittää kokenuttakin keikkailijaa. Kotiseutu tuo mieleen myös monenlaisia muistoja.
Samuli Putro huokaa, katsoo jälleen kauas ja tumppaa tupakkansa.
"Kaikki ikävimmät tekstini liittyvät etelään. Minun olisi hyvin hankala kirjoittaa Raahesta mitään loukkaavaa."
Zen Café esiintyy 27.4. Tivolissa Rovaniemellä, 28.4. Foxiassa Oulussa ja 30.4. Raahen jäähallissa.