Sairaanhoitopiirit alkavat parin viikon kuluttua purkaa potilasjonoja valtion 25 miljoonan euron lisärahalla. Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Biaudet'in on määrä allekirjoittaa lisärahan jakoa koskeva sopimus tänään perjantaina. Jonojen purku alkaa lokakuussa ja jatkuu ensi vuonna.
Pohjois-Suomen osuus lisärahasta on 3,6 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri saa 1,77 miljoonaa euroa, Lapin sairaanhoitopiiri 650 000, Kainuu 470 000, Keski-Pohjanmaa 390 000 ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 360 000 euroa.
Ylimääräinen raha tulee Pohjois-Suomen sairaanhoitopiireille kreivin aikaan. Vaikka rajuja toiminnan supistuksia ei ole uhkana, loppuvuotta kohti taloudelliset paineet ovat kasvaneet.
Esimerkiksi Oysin kirurgian klinikassa, jossa tehdään noin 15 000 leikkausta vuodessa, jonossa on 5 000 potilasta. "Heistä 2 000:lla tilanne on vaikea ja jonossa eteneminen hyvin nihkeätä", ylilääkäri Kari Haukipuro kertoo.
"Potilaat on jaettu neljään selkeään kiireellisyysluokkaan, ja viidennessä ovat päivystykset. Ensimmäinen ja toinen kiireellisyysluokka sekä päivystykset menevät hyvin ja kolmannenkin kanssa vielä pärjäämme, mutta neljäs on ongelma. Siinä jonotetaan esimerkiksi tekonivelleikkaukseen, käsikirurgiaan tai rintasyövän jälkeen rinnan korjausleikkaukseen. Nelosryhmään menevät myös suonikohjut ja monet polventähystykset. Samat potilaat kärsivät aina, kun kiireelliset pitää hoitaa ensin", Haukipuro pahoittelee.
Kuntasopimuksista
ei voi livetä
Pohjois-Suomessa on vältytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (HUS) järisyttäviltä hoidon leikkauksilta toimimalla koko vuosi suu säkkiä myöten.
"Lähetteissä on tänä vuonna 4 prosentin kasvu, mutta hoitoon pääsyä odottavien määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Jonoja ei ole lyhennetty, mutta ne eivät ole kasvaneetkaan. Jäsenkuntien laskutuksessa on 2 prosentin kasvu. Selviydymme verrattain hyvin loppuvuodesta ilman suuria toimintojen supistuksia", kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen.
"Pystyisimme tekemään enemmän toimenpiteitä ja haluakin olisi, mutta meidän on toimittava kuntien kanssa sovussa ja pysyttävä budjettisopimuksen velvoittamissa puitteissa", Nuutinen korostaa.
Oulun kaupungin noin 840 000 euron lisäraha omien potilaiden hoitojonojen lyhentämiseen helpotti tilannetta jonkin verran, ja valtion ylimääräinen rahoitus auttaa loppuvuoden aikana myös muita jäsenkuntia lyhentämään jonoja. Kunnat maksavat puolet lisärahalla tehdyistä hoidoista.
Oysissa lisäraha jaetaan neljälle alueelle, joilla toiminta vaatii kipeimmin tehostamista. Suurin osa käytetään leikkausjonojen purkamiseen. Esimerkiksi lyhkileikkauksia, joita tehdään vuodessa noin 5 000, lisätään 850:llä.
Sisätautien klinikassa tehostetaan muun muassa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia sekä mahantähystyksiä, silmäklinikassa lisätään kaihileikkauksia ja psykiatrian klinikassa tehostetaan nuorten ja aikuisten avohoitoa.
"Jonoja aiotaan purkaa pääasiassa normaalin työajan puitteissa, mutta osin myös lisätyönä. Kun osaajat ovat samoja hoitajia ja lääkäreitä, ei heistäkään voi mitata enempää irti", Nuutinen huomauttaa.
Lasten sairaalaan
200 potilaan jono
Oysin lasten ja nuorten sairaalaan jonottaa150-200 lasta. "Jono on lukumääräisesti pieni, mutta prosenteissa se on kasvanut. Jonossa on esimerkiksi tyräleikkausta ja pienkirurgiaa odottavia lapsia", kertoo tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Marjatta Lanning.
"Lapsilla jonojen muodostumista yritetään välttää. Meillä tilanne eijohdu niinkään säästöistä vaan siitä, että päteviä lastenkirurgeja ei ole ollut saatavilla. Tilanne on nyt korjaantunut ja ilmeisesti voimme purkaa jonot ensi talven aikana."
"Olemme pitäneet koko vuoden yllä tiukkaa säästöpolitiikkaa ja siksi tilanne ei ole meillä ollenkaan niin huolestuttava kuin Helsingissä. Henkilökunta on tiukilla, mutta talkoohenkeä ja oikeaa työnteon henkeä löytyy."
Oulu hoitaa paria poikkeusta lukuunottamatta kaikki lastentaudit itse.
Vain pienten lasten sydänleikkaukset sekä lasten luuydinsiirrot ja elinsiirrot on Suomessa keskitetty Helsinkiin.
Myös Lapin keskussairaalassa erikoisläkääripula on kasvattanut potilasjonoja enemmän kuin pakkosäästöt.
"Osaajien puute on suurin ongelma. Ortopediassa tekonivelleikkausta voi joutua odottamaan vuoden ja myös silmäsairauksien hoitoon on pitkä jono", sairaanhoitopiirin johtaja Matti Kakko kertoo.
"Jos missä kunnilla menee Suomessa huonosti, niin Lapissa! Kunnat joutuvat satsaamaan peruspalveluihin niin paljon, että liikkumavara muilla toimialoilla on vahvasti rajoitettu. Tästä huolimatta sairaanhoitopiiriin ei ole tullut semmoisia viestejä, että kunnat haluaisivat supistaa erikoissairaanhoidon palveluja. Kyllä täällä yritetään hoitaa asiat mahdollisimman hyvin", Matti Kakko kiittelee.
Kirurgit
käpälälaudassa
Pohjois-Suomen keskussairaaloiden erikoislääkäripula nähdään selvästi myös Oysin kirurgian klinikassa.
"Ulkokunnista eli Kokkolan, Kajaanin, Kemin ja Rovaniemen keskussairaaloista tulee meille enenevässä määrin potilaita. Kun meidän ulkokuntalaskutuksemme oli viime vuonna 10 miljoonaa euroa ja suunnitelma tälle vuodelle 11 miljoonaa, olemme siitäkin jo 8 prosenttia edellä", ylilääkäri Kari Haukipuro kertoo.
Hän muistuttaa, että Oysin leikkauspotilaista 80 prosenttia pääsee kuitenkin hoitoon 2-3 kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta ja 45 prosenttia muutaman vuorokauden kuluessa.
"Käsittelemme hirvittävän isoja potilasmääriä todella lyhyessä ajassa. Jonotilanne on pahentunut, mutta se ei johdu siitä, että olisimme ilkeitä vaan siitä, että meidät on pantu käpälälautaan. Emme voi tehdä enempää kuin budjetti antaa myöten."
Haukipuron mukaan leikkausjonojen hoito ei olisi esimerkiksi Oululle ja rikkaille lähialueen kunnille edes vaikea taloudellinen ongelma.
"Lievästi sanoen varsinkin Oulu on tiukka. On pakko kysyä, ovatko Oulu ja rikkaat lähikunnat sittenkään tunnistaneet omaa kasvuaan? Monissa pienissä kunnissa on parempaa yrittämistä. Potilas on niissä myös lähempänä päättäjiä. Isossa kunnassa asiakkaan ääni tahtoo hävitä kuulumattomiin."