Kirjastojen käyttö kasvaa sekä lainaus- että käyntimäärillä mitaten. Pohjois-Suomen ahkerille lainaajille on luvassa lähivuosina niin uusia kirjastoja kuin kirjastoautojakin.
Uudet aineistomuodot kuten musiikki ja elokuvat valtaavat kirjastojen hyllymetrejä, mutta kirjan asema on yhä vankka: 95 prosenttia kokoelmista ja 75 prosenttia lainauksista on kirjoja. Kirjaan uskotaan etenkin maaseudulla, kaupungissa musiikin osuus lainauksista kasvaa nopeasti.
Oulun läänin kirjastotoimentarkastaja Ulla Kukko sanoo, että musiikkia ja elokuvia tarvitaan lainattavaksi, mutta ne kilpailevat väkisinkin kirjojen kanssa niukoista hankintarahoista.
"Verkkomaailman merkitystä korostetaan myös yhä enemmän kirjastojen kehittämisessä. Pienissä kunnissa joudutaan kuitenkin usein tekemään kovasti töitä ja kääntämään päättäjien päitä, jotta ainoaan kirjastoon saataisiin hankituksi asianmukaiset laitteet. Onneksi näitä hankintoja on nyt voitu tehdä myös valtion tuella."
Kaukolainamaksut puhututtavat
Kirjaston peruspalvelut pidetään ministeriön linjauksen mukaan maksuttomina, mutta ilman rahaa ei lainausreissusta aina selviä. Ulla Kukko toteaa, että kaukolainojen postimaksuista on syytä keskustella. Nykyään taksat vaihtelevat. Se asettaa esimerkiksi tenttikirjoja kaukolainaavat opiskelijat eri asemaan eri kunnissa.
1990-luvulla kirjastojen näkymät olivat monissa Oulun läänin kunnissa synkät. Sivukirjastoja suljettiin ja vielä viime vuosinakin muutama kunta on luopunut ainoasta kirjastoautostaan. Nyt luvassa on rahaa uusiinkin kirjastokohteisiin.
Esimerkiksi Oulunsalossa on uutta kirjastoa odoteltaessa lipsahdettu valtakunnallisen kirjastotilaston peräpään listalle mitattaessa kunnan panostusta kirjastoon suhteessa asukaslukuun. Ulla Kukko uskoo, että ensi vuonna rakennettava, kolme kertaa nykyistä suurempi talo kohentaa tilannetta olennaisesti.
Opetusministeriön vuoteen 2006 ulottuvaan rahoitussuunnitelmaan on merkitty myös Lumijoen, Kalajoen, Limingan, Ruukin, Ylikiimingin, Oulun Kaakkurin ja Haapajärven kirjastot. Haapajärvelle on luvassa myös uusi kirjastoauto samoin kuin Kuhmoon, Kuusamoon, Ouluun, Suomussalmelle, Ylivieskaan sekä yhteisesti Iille, Yli-Iille ja Kuivaniemelle.
"On hienoa, että kansankirjaston merkitys ymmärretään. Ooppeera ja teatteri eivät tavoita kaikkia, mutta kirjaston kynnys on matalalla", Ulla Kukko tähdentää.
Vuosikausia asukaskohtaisten lainausmäärien kärjessä keikkuneessa Vaalan kirjastossa aineiston hankintaa on voitu hieman lisätä. Kirjojen ahmijoille hankittiin viime vuonna noin 1 700 opusta, eikä musiikin ja elokuvien kuluttajiakaan unohdettu.
Musiikilla
kirjan ääreen
Viime vuonna Vaala oli lainaustilastoissa sijalla 7. Pohjois-Suomessa edelle menivät Utsjoki, Alavieska ja Ruukki. Musiikkia Vaalassa lainattiin valtakunnan 15. eniten. Oulu oli musiikin lainauksessa sijalla 5 ja Rovaniemi sijalla 7.
"Meillä oli asukasta kohti yli 32 lainaa ja 21 kirjastossa käyntiä. Kirjastoautosta tehtiin yli 11 000 lainausta", kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Maritta Haimakainen kertoo.
Haimakainen tähdentää, että musiikin lainaaminen ei ole uhka kirjalle. Uuden levyn perässä kirjastoon tuleva nuori kun voi eksyä kirjojenkin ääreen ja löytää vaikka vahingossa jotain mielenkiintoista.
Parisenkymmentä vuotta sitten rakennetussa Vaalan kirjastossa ei ole hukkatilaa. 63 000 kirjaa vievät kuutiot sen verran tarkkaan,että vanhemmasta päästä tavaraa poistetaan myymällä sitä todelliseen sopuhintaan asiakkaille. Moni kirja löytääkin näin sijakseen uuden hyllyn.
Kirjastoauto kulkee Vaalassa yhä, ja Pelson paikallislainaamo pyörii kylätoimikunnan voimin.
"Vaalalaiset ovat oppineet ottamaan kirjaston omakseen. Tämä on kaiken kansan olohuone ja tapaamispaikka. Näyttelyihinkin on helppo tutustua kotoissassa ja turvallisessa ympäristössä", Maritta Haimakainen sanoo.