Pohjois-Suomen kaivosten lukumäärä yli kaksinkertaistuu lähivuosien aikana, jos kaikki käynnissä olevat hankkeet toteutuvat. Tällä hetkellä pohjoisessa on kolme toimivaa kaivosta eli Kemin kromikaivos, Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivos ja Hituran nikkelikaivos Nivalassa. Neljäntenä on loppuvuodesta konkurssiin ajautunut Pahtavaaran kultakaivos, jonka jatkomahdollisuudet ratkeavat lähiviikkoina.
Uusista hankkeista lähimpänä tuotantoa ovat Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä ja Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa, jotka molemmat starttaavat kuluvan vuoden loppupuoliskolla. Nikkelin ohella Talvivaarasta saadaan sinkkiä, kobolttia ja kuparia.
Kevitsan nikkeli-kupari-platinakaivoksen perustamisesta on tarkoitus päättää tänä keväänä, jolloin tuotanto voitaisiin aloittaa vuonna 2010.
Kolarissa ja Ruotsin Pajalassa on kaikkiaan kolme rauta-kupari -kaivoshanketta eli Hannukainen Suomessa sekä Tapuli ja Stora Sahavaara rajan Ruotsin puolella. Näistä ensimmäinen voitaisiin ottaa käyttöön vuosien 2009-2010 aikana.
Savukosken Soklin fosfaattikaivoksen toteutuminen on edennyt, kun esiintymä siirtyi yrityskaupan mukana norjalaiselle Yaralle. Yhtiö tekee päätöksen Soklin avaamisesta aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Jos päätös on myönteinen, töihin siellä päästään ensi vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Myös Ranuan Suhangossa palladium, platina, kulta, kupari ja nikkeli odottavat vielä ottajiaan.
Ennen nykyistä kulta- ja nikkelikaivosboomia pohjoisessa kaivettiin rautaa. Rautakaivoksia oli Kemijärven Misissä kaksi eli Kärväsvaara ja Raajärvi. Kolarin Rautuvaarassa ja Hannukaisessa louhittiin myös rautaa.
Taivalkosken Mustavaarassa toimi lyhyen aikaa vanadiinikaivos. Kittilän Saattoporassa louhittiin kultamalmia vielä viime vuosikymmenen alkupuolella.
Kaivoshankkeita syntyy kaiken aikaa lisää. GTK:n laskujen mukaan Pohjois- ja Itä-Suomessa tunnetaan yli 30 malmilöytöä ja tutkimuskohdetta. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 40 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota, joista valtaosa on ulkomaisia.